FARNET
Fisheries Areas Network
Good Practice Project
Vätternillä, joka on Ruotsin toiseksi suurin ja Euroopan viidenneksi suurin järvi, harjoitetaan merkittävää ammatti- ja virkistyskalastusta, jotka kilpailevat samoista kalavaroista (tärkeimpinä lajeina nieriä ja rapu). Kalastuksen yhteishoitoryhmä perustettiin vuonna 2005 kaikkien eri sidosryhmien keskustelufoorumiksi, ja sen tavoitteena on varmistaa Vätternin kalavarojen kestävä hoito pitkällä aikavälillä sekä joustavoittaa ja tehostaa hoitomenettelyjä.
Vätternin vesiensuojeluyhdistyksen (Vätternvårdsförbundet) hallinnoima yhteishoitoryhmä toimii kalastuksenhoidosta vastaavan kansallisen viranomaisen neuvonantajana. Ryhmään kuluu ammatti-, kotitarve- ja urheilukalastajien, vesialueiden omistajien, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen sekä paikallis-, alue- ja keskusviranomaisten edustajia. Erilaisia etuja ajavat sidosryhmät voivat yhteishoitoryhmässä keskustella järven kalavarojen säilyttämiskeinoista, pienenevien kalakantojen tilanteen parantamisesta ja rajallisten kalavarojen jakamisesta eri kalastajaryhmien välillä. Yhteishoitoryhmä myös päättää kalastuksenvalvontatoimenpiteistä ja ‑määräyksistä. Se kokoontuu kolme tai neljä kertaa vuodessa Vätterniä ympäröivissä eri kunnissa. Kokouksen yhteydessä järjestetään yleensä kenttäkäynti. Ryhmällä on useita erityistyöryhmiä, jotka käsittelevät esimerkiksi rapuihin, sääntelyyn tai kalastuksenvalvontaan liittyviä asioita. Päätökset tehdään yleensä yksimielisesti.
Kun yhteishoitoryhmä perustettiin (yhtenä Ruotsin viidestä pilottiryhmästä), se sai aluksi tukea kansallisilta viranomaisilta, mutta toimintalinjan 4 käynnistyttyä FLAG-ryhmä Lake Vättern on osarahoittanut yhteishoitoryhmän toimintaa. Se maksaa osa-aikaisena koordinaattorina toimivan kalastusasiantuntijan palkan ja yhteishoitoryhmän jäsenten matkakustannukset ja kokouspalkkiot. FLAG-ryhmän avulla luodaan myös kontakteja erilaisiin avaintoimijoihin, kuten järveä ympäröiviin kuntiin. Yhteishoitoryhmän ja FLAG-ryhmän yhteistyö on lisännyt kalastajien ja muiden paikallisten toimijoiden vaikutusvaltaa kalastuksenhoidossa.
Yhteishoitoryhmä on laatinut useita suosituksia ja lainsäädäntöehdotuksia, ja kansalliset viranomaiset ovat niiden pohjalta esimerkiksi perustaneet Vätterniin kolme suojelualuetta ja ottaneet käyttöön rapumertojen pakoaukot. Ryhmän laatima yhteishoitosuunnitelma sisältää ohjeita ja tavoitteita sekä toimenpiteitä kestävän kalastuksen edistämiseksi Vätternillä. Vaikka hoitosuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova, sidosryhmät ovat tehneet vapaaehtoisen sopimuksen, jossa kahdeksan tärkeimmän kalalajin saaliskiintiöt on jaettu eri sidosryhmien kesken. Yhteishoitoryhmän ansiosta myös päätöksenteosta on tullut avoimempaa, sidosryhmät ymmärtävät toisiaan paremmin ja määräyksiä noudatetaan tehokkaammin. Myös kalastuksenhoitomenettelyt ovat joustavampia ja nopeampia, koska päätökset ovat paremmin valmisteltuja ja kansalliset viranomaiset ovat mukana alusta asti.
Tästä esimerkistä voi olla hyötyä erityisesti sellaisille FLAG-ryhmille, joiden alueilla kilpaillaan kalavaroista. Kumppanuuteen perustuvat FLAG-ryhmät voivat saattaa yhteen sidosryhmiä ja edistää yksimielisyyden saavuttamista yhteisistä tavoitteista. Niiden avulla kalastusalan ääni voidaan saattaa päättäjien kuuluviin ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Se, missä määrin yhteishoitoelinten suosituksia noudatetaan, riippuu kuitenkin lainsäädäntöjärjestelmästä ja vaihtelee jäsenvaltioiden välillä.
| Total project cost | €100 000 |
|---|---|
| FLAG grant |
€100 000
|
| Timeframe of implementation | From Aug 2018 |
|---|---|
| Sea Basins |
|
| Type of area |
|
| Theme |
