Asetus (EU) 2020/1783 (uudelleenlaadittu) koskee EU-maiden tuomioistuinten välistä yhteistyötä todisteiden vastaanottamisessa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Asetuksella luodaan yleiset ja oikeudelliset puitteet, joiden mukaan todisteita otetaan vastaan toisessa maassa kuin siinä, jossa tuomioistuin sijaitsee. Asetus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022, jolloin sillä korvataan neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001. Uudessa asetuksessa selvennetään, miten todisteita voidaan ottaa vastaan videoneuvottelun tai muun etäviestintäteknologian avulla. Asiaankuuluvien teknisten tietojen vaihtamista varten asetuksen liitteessä I on lomake N. Lomaketta käytetään sekä silloin kun pyydetään todisteiden vastaanottamista videoneuvottelun avulla että silloin kun vastataan tällaiseen pyyntöön. Jokaisella EU-maalla on kuitenkin oma prosessioikeudellinen lainsäädäntönsä tällä alalla, joten menettelyn yksityiskohdat vaihtelevat yhteistyöpyynnön vastaanottavan valtion lainsäädännön mukaan.

Helpottaakseen eri EU-maiden oikeusviranomaisten yhteistyötä ja edistääkseen videoneuvottelujen hyödyntämistä todisteiden vastaanottamisessa toisessa EU-maassa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto on laatinut tietosivuja, joihin on koottu käytännön tietoa säännöistä, menettelyistä ja teknisistä välineistä eri EU-maissa.

Pääset kansallisiin tietoihin valitsemalla kyseisen maan lipun.

Linkki

Todisteiden vastaanottaminen - jäsenvaltioiden ilmoitukset ja hakutoiminto toimivaltaisten tuomioistuimien tai viranomaisten etsimiseen

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Lakiin 99/1963 (siviiliprosessilaki, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna) tehdyn muutoksen jälkeen videoneuvottelun käyttöön siviiliprosessissa on syyskuusta 2017 alkaen sovellettu suoraan kyseistä lakia. Siviiliprosessilain 102 a §:ssä todetaan nimenomaisesti, että menettelyn osapuolen pyynnöstä tai tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa tuomioistuin voi toteuttaa oikeustoimen käyttämällä videoneuvottelua. Videoneuvottelua voidaan käyttää etenkin osapuolen tai tulkin videoläsnäolon mahdollistamiseksi oikeuskäsittelyssä tai todistajan, asiantuntijan tai osapuolen kuulemiseksi.

Kysymystä käsitellään tarkemmin oikeusministeriön ohjeissa 505/2001, joissa vahvistetaan hallinto- ja menettelysäännöt piirituomioistuimille, alueoikeuksille ja ylioikeuksille (ks. 10 a §).

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Laissa mainitaan nimenomaisesti todistajien, asiantuntijoiden tai menettelyn osapuolten kuuleminen. Laki ei kuitenkaan millään tavoin ennalta rajoita kuultavia henkilöitä näihin, sillä myös muut osallistujakategoriat, kuten tulkit, voivat osallistua oikeuskäsittelyyn videoneuvottelun välityksellä. Videoneuvottelun käytön rajoituksena on se, katsotaanko se tarkoituksenmukaiseksi tai onko menettelyn osapuoli pyytänyt sen käyttöä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Lakiteksti ei aseta todisteiden tyypille mitään yleisiä rajoituksia. Rajoituksia voivat kuitenkin asettaa käytännön olosuhteet (esim. tekninen toteutettavuus).

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Jos oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) päättää toteuttaa oikeustoimen videoneuvottelun välityksellä, haasteessa mainitaan myös videoneuvottelun paikka ja ajankohta. Tähän tarkoitukseen voidaan siis käyttää myös muita soveltuvia tiloja esimerkiksi siellä, missä asiantuntijat tai todistajat ovat (esim. sairaala tai laboratorio).

On kuitenkin tärkeää, että oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanossa) valtuuttama tuomioistuimen virkailija varmentaa sen henkilön henkilöllisyyden, jota oikeustoimi koskee. Oletuksena on tällöin, että kuuleminen tapahtuu pääsääntöisesti joko tuomioistuimessa, vankilassa tai terveydenhoitolaitoksessa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Jos oikeustoimi toteutetaan videoneuvottelun välityksellä, siitä on lain mukaan aina tehtävä ääni- ja kuvatallenne. Jos tallenteen ohella laaditaan pöytäkirja, henkilö, jota oikeustoimi koskee, ei allekirjoita pöytäkirjaa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Jos todistaja ei hallitse kieltä, jolla menettely käydään, hänellä on perustuslaillisen lain 2/1993 (perusoikeus- ja vapauskirja (Listina základních práv a svobod)) 37 §:n 4 momentin nojalla oikeus tulkkiin. Siviiliprosessilain 18 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin määrää tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Siviiliprosessilain 18 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tuomioistuin on velvollinen varmistamaan asianosaisille yhtäläiset mahdolliset vaatia oikeuksiaan ja määräämään tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.

Tulkin osallistumisesta voidaan huolehtia videoneuvottelun avulla. Tulkin ei näin ollen tarvitse välttämättä olla fyysisesti läsnä kuultavan henkilön luona.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Henkilölle toimittamassaan haasteessa tuomioistuin menettelee siviiliprosessilain 51 §:n mukaisesti. Jos laissa tai erityisessä säännöksessä ei aseteta muita vaatimuksia, haasteessa on oltava seuraavat tiedot: missä asiassa asianomaista kuullaan, oikeustoimen kohde, paikka ja alkamisajankohta, haasteen syy, kuultavaksi kutsutun asema menettelyssä, kuultavaksi kutsutun velvollisuudet toimen aikana ja soveltuvin osin toimen ennakoitu kesto. Jos oikeuskäsittelyssä käytetään videoneuvottelua, kuultavaksi kutsutulle ilmoitetaan kuulemisen paikka ja -ajankohta.

Haaste tulla kuultavaksi voidaan esittää paperimuodossa tai sähköisesti ja kiireellisissä tapauksissa myös puhelimitse tai faksitse.

Jos todistajaa tai asiantuntijaa aiotaan kuulla videoneuvottelun välityksellä ja tämän on määrä tulla kuultavaksi jonkin toisen tuomioistuimen toimivalta-alueella, haasteen toimittaa tuomioistuin, jonka toimivalta-alueella kuulemisen on määrä tapahtua, jolloin pyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää tätä toista tuomioistuinta tekemään yhteistyötä toimen toteuttamiseksi (oikeusapupyyntö). Siviiliprosessilain 115 §:n 2 momentin mukaan haaste on toimitettava asianosaisille siten, että näillä on riittävästi aikaa valmistautua, pääsääntöisesti vähintään 10 päivää ennen oikeudenkäyntipäivää, paitsi jos oikeudenkäyntiä edeltää valmisteluistunto.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelun käyttöön liittyy tiedonsiirtokustannuksia. Näistä tiedonsiirtokustannuksista vastaa pyynnön esittänyt tuomioistuin, joka käynnistää videoneuvottelun.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Siviiliprosessilain 126 §:n 1 momentin mukaan kuka tahansa luonnollinen henkilö, joka ei ole menettelyn osapuoli, on velvollinen saapumaan haasteen perusteella tuomioistuimeen antamaan todistajanlausunnon. Todistaja voi kieltäytyä todistamasta vain siinä tapauksessa, että hän todistamisellaan aiheuttaisi itselleen tai omaiselleen rikossyyteuhan. Ennen kuulemisen alkamista todistajalle kerrotaan aina hänen todistajanlausuntonsa merkityksestä, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä väärän lausunnon antamisesta aiheutuvista rikosseuraamuksista.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Kuulemisen alussa tuomioistuimella on siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentin mukaan velvollisuus tarkistaa todistajan henkilöllisyys, pääsääntöisesti pyytämällä tätä esittämään henkilöllisyystodistus tai passi.

Jos kuuleminen tapahtuu videoneuvottelulla, oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanossa) valtuuttama tuomioistuimen virkailija varmentaa sen henkilön henkilöllisyyden, jota on määrä kuulla videoteitse. Paikassa, jossa henkilöä on määrä kuulla, henkilöllisyyden voi oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanossa) antamalla suostumuksella varmentaa paitsi tuomioistuimen virkailija myös vankilan tai muun suljetun laitoksen virkailija, mikäli tällä on siihen valtuutus.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kansainvälisestä yksityisoikeudesta annetun lain 91/2012 104 §:n 2 momentin mukaan todistajia, asiantuntijoita ja menettelyn osapuolia voidaan kuulla valaehtoisesti, jos ulkomaan viranomainen sitä pyytää. Todistajien ja menettelyn osapuolten vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että vastaan kaikkiin tuomioistuimen kysymyksiin kertomalla kaikki tietoni asiasta ja pysymällä totuudessa siitä mitään salaamatta. Asiantuntijoiden vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että annan lausunnon parhaan tietämykseni ja ymmärrykseni mukaan. Mahdollisissa myöhemmissä valoissa sanamuotoa muutetaan vastaavasti.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan ottaa vastaan videoneuvottelun välityksellä. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 (uudelleenlaadittu) 20 artiklan 1 kohdan mukaan pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa käyttäen, edellyttäen että tällainen tekniikka on tuomioistuimen käytettävissä ja tuomioistuin katsoo, että tällaisen tekniikan käyttö on asianmukaista kyseisen asian olosuhteissa. Viron tuomioistuimilla on tarvittavat välineet videoneuvottelujen järjestämiseksi. Kun jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuin pyytää Virossa apua todisteiden vastaanottamiseksi, sovelletaan siviiliprosessilain (Tsiviilkohtumenetluse seadustik, saatavilla verkossa) 15 §:n 6 momentin mukaan siviiliprosessilain säännöksiä, jollei asetuksen (EU) 2020/1783 säännöksistä muuta johdu. Siviiliprosessilain 15 §:n 5 momentin mukaan virolaiset tuomioistuimet antavat toisen maan tuomioistuimen pyynnöstä prosessitoimen suorittamiseen liittyvää apua, jos pyydetty prosessitoimi kuuluu Viron lainsäädännön mukaisesti virolaisen tuomioistuimen toimivaltaan eikä sitä ei ole lainsäädännössä kielletty, jollei lainsäädännöstä tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Prosessitoimi voidaan suorittaa myös toisen maan lainsäädännön mukaisesti, jos se on tarpeen prosessitoimen suorittamiseksi kyseisessä maassa ja jos se ei ole asianosaisten etujen vastaista. Videoneuvotteluna pidettävään oikeudenistuntoon sovelletaan siviiliprosessilain 350 §:ää. Asetuksen (EU) 2020/1783 nojalla järjestettäviin videoneuvotteluihin ei sovelleta mitään erityissäännöksiä eikä rajoituksia myöskään silloin kun videoneuvottelu järjestetään suoraan toisen jäsenvaltion sellaisen tuomioistuimen toimesta, joka on esittänyt pyynnön 20 artiklan nojalla.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Siviiliprosessilain 350 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella on mahdollisuus suorittaa videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa prosessitoimia reaaliajassa, ja 2 momentin mukaan videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa voidaan kuulla myös todistajia tai asiantuntijoita.

Näin ollen asianosainen voi antaa videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa valaehtoisia lausuntoja ja muita kuin valaehtoisia lausuntoja (silloin kun kyseessä on hakemusmenettely). Myös todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Ks. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Siviiliprosessilain 350 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi järjestää istunnon videoneuvotteluna niin, että asianosaisella tai hänen edustajallaan tai avustajallaan on mahdollisuus olla muualla ja suorittaa prosessitoimia sieltä käsin reaaliajassa.

Tuomioistuin voi siis järjestää istunnon videoneuvotteluna niin, ettei henkilön tarvitse olla tuomioistuimen tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Oikeusistunnon voi tallentaa. Tallennus tehdään siviiliprosessilain 52 tai 42 §:ssä säädetyllä tavalla. Kun tuomioistuimessa kuullaan henkilöä, joka ei ole läsnä tuomioistuimessa, kuuleminen voidaan siviiliprosessilain 52 §:n nojalla tallentaa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Siviiliprosessilain 32 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynti ja tuomioistuinkäsittely tapahtuvat Virossa viron kielellä. Siviiliprosessilain 32 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäynti ja muut prosessitoimet tapahtuvat viron kielellä. Tuomioistuin voi kirjata oikeudenistunnossa vieraalla kielellä annetut lausumat tai lausunnot paitsi vironkielisen käännöksen muodossa myös sillä kielellä, jolla ne on esitetty, jos tämä on tarpeen lausumien tai lausuntojen tarkkuuden kannalta. Viron siviiliprosessilaissa ei ole asetukseen (EU) 2020/1783 perustuvia erillisiä säännöksiä, jotka koskisivat kielijärjestelyjä silloin kun otetaan vastaan lausumia tai lausuntoja toisen jäsenvaltion tuomioistuimen pyynnöstä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Siviiliprosessilain 34 §:n 1 momentissa säädetään, että silloin kun osapuoli ei osaa viroa eikä hänellä ole edustajaa menettelyssä, tuomioistuin osoittaa menettelyyn tulkin joko osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Tulkkia ei kutsuta, jos asianosaisten lausunnot ovat tuomioistuimelle ja asianosaisille ymmärrettäviä. Jos tuomioistuin ei pysty järjestämään tulkkia välittömästi, se määrää, että tulkkia tarvitsevan asianosaisen on etsittävä itselleen tulkki tai viroa osaava edustaja tuomioistuimen vahvistamassa määräajassa (siviiliprosessilain 34 §:n 2 momentti). Siviiliprosessilaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, minkä maan tulkkia olisi käytettävä silloin kun todisteita vastaanotetaan asetuksen mukaisesti.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Siviiliprosessilain 343 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin antaa menettelyn osapuolille ja muille oikeudenistuntoon kutsuttaville henkilöille tiedoksi tuomioistuinkäsittelyn ajankohdan ja paikan. Siviiliprosessilain 343 §:n 2 momentin mukaan tiedoksiannon ja istunnon välille on jätettävä vähintään kymmenen päivää. Aika voi olla myös lyhyempi, jos asianosaiset siihen suostuvat.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Asetuksen (EU) 2020/1783 mukaisesta todisteiden vastaanottamisesta aiheutuviin kuluihin sovelletaan kyseisen asetuksen 22 artiklaa. Siviiliprosessilain 15 §:n 4 momentin mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen ei tarvitse vastata prosessitoimen kustannuksista. Prosessitoimen suorittanut tuomioistuin ilmoittaa pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle kuluja koskevat tiedot, ja ne luetaan käsiteltävään asiaan liittyviksi kustannuksiksi. Todisteiden vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan asian käsittelyyn liittyvinä kustannuksina siviiliprosessilain 148 §:n 1 momentin mukaisesti. Siinä säädetään, että asian käsittelyyn liittyvät kustannukset maksaa tuomioistuimen vahvistamassa laajuudessa sen pyynnön esittänyt osapuoli, johon kustannukset liittyvät, jollei tuomioistuin päätä toisin. Jos pyynnön esittäjinä ovat molemmat osapuolet tai jos tuomioistuin kutsuu todistajia tai asiantuntijoita oikeudenistuntoon tai määrää tehtäväksi selvityksen, kulut jaetaan tasan asianosaisten kesken. Koska tuomioistuimilla on videokonferenssilaitteet, niiden käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuultavalle henkilölle ilmoitetaan asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että pyynnön esittäneen tuomioistuimen suorittama kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Siviiliprosessilain 347 §:n 2 momentin 1 alamomentin mukaan tuomioistuin tarkistaa oikeudenistunnon alussa, ketkä kutsutuista henkilöistä ovat saapuneet paikalle, sekä näiden henkilöllisyyden. Siviiliprosessilaissa ei ole tarkempia säännöksiä henkilöllisyyden tarkistamisesta oikeudenistunnossa. Tuomioistuimen on varmistuttava kutsuttujen henkilöiden henkilöllisyydestä. Sitä varten tuomioistuin tarkistaa kutsuttujen henkilöiden kuvalliset henkilöllisyystodistukset. Videoneuvotteluun osallistuvan henkilön henkilöllisyys voidaan varmistaa esimerkiksi tuomioistuimelle aiemmin esitetyn asiakirjan jäljennöksen avulla.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain 269 §:n 2 momentin mukaan osapuolen on ennen lausunnon antamista vannottava seuraava vala:

”Minä (nimi) vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.” Osapuoli lausuu valan ja allekirjoittaa valatekstin.

Siviiliprosessilain 36 §:n 1 momentin mukaan viron kieltä osaamaton henkilö vannoo valan osaamallaan kielellä, ja 2 momentin mukaan allekirjoitetaan vironkielinen valateksti, joka on ensin tulkattu kyseiselle henkilölle.

Siviiliprosessilain 262 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään, että ennen kuin todistaja antaa lausuntonsa, tuomioistuin muistuttaa, että tällä on velvollisuus puhua totta. Tuomioistuin myös selostaa todistajalle siviiliprosessilain 256–259 §:n sisällön. Siviiliprosessilain 303 §:n 5 momentin mukaan asiantuntijan kuulemiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin todistajan kuulemiseen. Muuta asiantuntijaa kuin tuomioistuimen asiantuntijaa ja rekisteröityä asiantuntijaa muistutetaan ennen asiantuntijalausunnon antamista siitä, ettei hän saa antaa tietoisesti väärää lausuntoa. Asiantuntijan on myös allekirjoitettava tuomioistuimen pöytäkirjan tätä koskeva kohta tai mainittu muistutus. Allekirjoitettu muistutus toimitetaan tuomioistuimelle yhdessä asiantuntijalausunnon kanssa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Siviiliprosessilain 350 §:n 3 momentissa säädetään, että jos istunto järjestetään videoneuvotteluna, kaikille osapuolille on taattava oikeus esittää anomuksia ja hakemuksia sekä ottaa kantaa toisten osapuolten anomuksiin ja hakemuksiin teknisesti turvallisesti. On myös varmistettava muut oikeudenistunnon edellytykset, jotta muualla olevan osapuolen kuva ja ääni välittyvät tuomioistuimelle reaaliajassa ja päin vastoin.

Jokaisessa tuomioistuimessa on paikan päällä tietotekniikka-asiantuntijana rekisteri- ja tietojärjestelmäkeskuksen työntekijä, joka varmistaa videokonferenssilaitteiden toimivuuden ja ratkaisee teknisiä ongelmia.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyydetyt tiedot käyvät ilmi pyyntölomakkeesta. Lisätietojen luonne riippuu käsiteltävänä olevan asian olosuhteista.

Siviiliprosessilain 32 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynti ja tuomioistuinkäsittely tapahtuvat Virossa viron kielellä. Siviiliprosessilain 32 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäynti ja muut prosessitoimet tapahtuvat viron kielellä. Tuomioistuin voi kirjata oikeudenistunnossa vieraalla kielellä annetut lausumat tai lausunnot paitsi vironkielisen käännöksen muodossa myös sillä kielellä, jolla ne on esitetty, jos tämä on tarpeen lausumien tai lausuntojen tarkkuuden kannalta. Viron siviiliprosessilaissa ei ole asetukseen (EU) 2020/1783 perustuvia erillisiä säännöksiä, jotka koskisivat kielijärjestelyjä silloin kun otetaan vastaan lausumia tai lausuntoja toisen jäsenvaltion tuomioistuimen pyynnöstä.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä, se on mahdollista kummassakin tapauksessa. Asetuksen (EU) 2020/1783 12 artiklan 2 kohdan mukaan todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun välityksellä tapahtuu pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen kansallista lainsäädäntöä (Kreikassa presidentin asetus 142/2013 ja siviiliprosessilain 393 §:n 3 momentti) noudattaen. Asetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaan pyynnön esittänyt tuomioistuin voi pyytää, että pyyntö täytetään noudattaen kansallisen lainsäädännön mukaista erityistä menettelyä, ja pyynnön vastaanottanut tuomioistuin täyttää pyynnön erityisen menettelyn mukaisesti, jollei tämä ole ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa tai jollei tuomioistuin voi menetellä siten merkittävien käytännön vaikeuksien vuoksi.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ei ole. Kaikkia oikeudenkäynnin osapuolia voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Rajoituksia ei ole asetettu, pois lukien videoneuvottelujen kuvallista tallentamista koskevat rajoitukset (presidentin asetuksen 142/2013 2 §:n 3 momentti).

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Kuuleminen voi tapahtua tuomioistuimen asianmukaisesti mukautetussa istuntosalissa tai toimistossa, mikä on vahvistettu tuomioistuimen johtajan päätöksellä, joka on annettu tiedoksi oikeusministerille, tai Kreikan konsuliviranomaisen toimistossa ulkomailla.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen tallentaminen on sallittua. Toiminto on käytettävissä äänen kanssa mutta ilman kuvaa. Tuomioistuimen kirjaaja tai ulkomailla Kreikan konsuliviranomaisen kirjaaja pitää videoneuvottelun pöytäkirjaa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Menettely toteutetaan kreikaksi, ja tarvittaessa paikalla on tulkki. b) Menettely toteutetaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen kielellä ja tulkataan samanaikaisesti kreikaksi.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kukin osapuoli vastaa itse tulkkauksen järjestämisestä ja tulkin palkkion maksamisesta, jos kuultavaksi ehdotettu todistaja, asianosainen tai asiantuntija, joka todistaa videoneuvottelun välityksellä, ei puhu kreikkaa. Tulkkien on oltava samassa huoneessa kuin menettelyä videoneuvottelun välityksellä johtava tuomari tai ulkomailla Kreikan konsuliviranomaisen johtaja.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kummassakin tapauksessa kuulemisen yksityiskohdat määritetään pyynnön esittäneen tuomioistuimen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tuomareiden välisellä sopimuksella käyttäen mitä tahansa asianmukaista viestintätapaa, kuten puhelinta, sähköpostia tai faksia.

Videoneuvottelun suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvistä käytännön asioista tiedottavat niin ikään asianmukaista viestintätapaa käyttäen toimivaltaiset tuomioistuimen virkamiehet edellä mainittujen tuomareiden valvonnassa.

Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tuomari ilmoittaa edellä mainitun tuomarien välisen sopimuksen mukaisesti kuultavalle kuulemisen ajankohdan ja paikan täytäntöönpanopaikan lainsäädännön mukaisesti ja riittävän ajoissa, jotta kuuleminen voidaan suorittaa.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kukin osapuoli vastaa itse tulkkauksen järjestämisestä ja tämän palkkion maksamisesta, jos kuultavaksi ehdotettu todistaja, asianosainen tai asiantuntija, joka todistaa videoneuvottelun välityksellä, ei puhu kreikkaa. Osapuoli maksaa palkkion suoraan tulkille.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen asian käsittelystä vastaava tuomari ilmoittaa siitä kuultavalle.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Kuulemista johtava tuomari varmistaa kuultavan henkilöllisyyden. Videoneuvottelutilassa kuultavan henkilön henkilöllisyyden varmistamisessa tuomaria avustaa konsuliviranomaisen sihteeri tai muu konsulin valtuuttama henkilö, joka on kuultavan henkilön kanssa samassa tilassa.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kuulemista johtava tuomari kysyy kuultavana olevalta todistajalta, asiantuntijalta tai muulta henkilöltä, vannooko hän valan vai antaako vakuutuksen. Sama koskee tulkkeja ennen kuin he aloittavat tehtävänsä menettelyssä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Asianomaisten tuomioistuimen virkamiesten läsnäolo ennen videoneuvottelua ja sen aikana järjestetään.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Ei mitään.

Jos menettelyjäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetään siviili- tai kauppaoikeudellisten kuulemisten nauhoittamisesta, samoja sääntöjä sovelletaan pääsääntöisesti videoyhteyden tai muun etäviestintätekniikan avulla järjestettäviin kuulemisiin. Tällöin osapuolille olisi ilmoitettava näistä järjestelyistä ja tarvittaessa mahdollisuudesta vastustaa nauhoitusta. Nauhoitukset on tehtävä ja säilytettävä turvallisesti, eikä niitä saa levittää julkisesti.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Videoyhteyden tai etäviestintätekniikan käyttö on vapaaehtoista. Sen tarkoituksena on helpottaa suullisia kuulemisia sellaisissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä (samoin kuin rikosoikeudellisissa menettelyissä, joista säädetään digitalisointiasetuksen 6 artiklassa), joihin liittyy rajat ylittävä ulottuvuus.

Todisteita voidaan vastaanottaa kummallakin tavalla.

Säädösperusta:

• Siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamento Civil) 177 §, johon viitataan kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä siviiliasioissa 30. kesäkuuta annetussa laissa 29/2015.
• Oikeuslaitoslain (Ley Orgánica del Poder judicial) 229 §:n säännökset videoneuvottelujen kulusta. Oikeuslaitoslain 229 §:n 3 momentin mukaan videonyhteyden avulla voidaan järjestää kuulemisia, esittää kysymyksiä, vastaanottaa todistajanlausuntoja, kuulustella asianosaisia, tutkia asiaa, antaa lausuntoja, hyväksyä asiantuntijalausuntoja ja järjestää oikeudenkäynti joko tuomarin läsnä ollessa tai tuomioistuimessa sekä tarvittaessa asianosaisten läsnä ollessa. Oikeudenkäynti järjestetään julkisessa istunnossa tai poikkeustapauksissa suljetussa istunnossa. Kaikissa tapauksissa on huolehdittava siitä, että asianosaisilla on mahdollisuus puolustautua ja kiistää vastapuolen esittämät todisteet.
• Kansainvälisestä oikeusavusta ja kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön verkostoista annettu asetus 1/2018.

Tapaukset, joissa Espanja pyytää ulkomaiselta viranomaiselta oikeusapua

Unionin oikeuden ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti tällaisissa tapauksissa sovelletaan ensisijaisesti Euroopan unionin säännöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia, joiden sopimuspuoli Espanja on. Lakia 29/2015 sovelletaan toissijaisesti. Siviiliasioissa tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön alalla Espanjan viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä ulkomaisten viranomaisten kanssa. Vaikka vastavuoroisuutta ei edellytetäkään, hallitus voi asetuksella säätää, että viranomaiset eivät tee yhteistyötä vieraan valtion viranomaisten kanssa, jos kyseisen valtion viranomaiset ovat toistuvasti kieltäytyneet yhteistyöstä tai jos yhteistyö kielletään sen lainsäädännössä.

Tapaukset, joissa espanjalaiset tuomioistuimet voivat luoda suoria yhteyksiä ulkomaisiin tuomioistuimiin

Kaikissa tapauksissa noudatetaan kummankin valtion voimassa olevaa lainsäädäntöä. Suorilla yhteyksillä tarkoitetaan kansallisten ja ulkomaisten tuomioistuinten välistä yhteydenpitoa, jossa ei ole välikäsiä. Tällainen yhteydenpito ei vaikuta tuomioistuinten riippumattomuuteen tai asianosaisten puolustautumisoikeuksiin.

Espanjan oikeusviranomaiset epäävät pyynnöt, jotka koskevat kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä siviiliasioissa, jos

1. pyydetyn yhteistyön tavoite tai tarkoitus on yleisen järjestyksen vastainen;
2. espanjalaisella tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta oikeusapupyyntöön liittyvässä menettelyssä;
3. suunnitellun toimen sisältö ei kuulu pyynnön vastaanottaneen espanjalaisen oikeusviranomaisen toimivallan alaan. Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi tarvittaessa toimittaa pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle;
4. kansainvälistä yhteistyötä koskeva pyyntö ei täytä laissa 29/2015 säädettyjä sisällöllisiä vaatimuksia ja vähimmäisvaatimuksia, jotta se voitaisiin käsitellä;
5. hallitus säätää asetuksella, että Espanjan viranomaiset eivät tee yhteistyötä sellaisen vieraan valtion viranomaisten kanssa, joka on toistuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä tai jonka lainsäädännössä kielletään viranomaisia tekemästä yhteistyötä.

Siviili- tai kauppaoikeudellisissa menettelyissä, joissa jompikumpi osapuolista tai sen edustaja on toisessa jäsenvaltiossa, toimivaltainen viranomainen päättää osapuolten ja niiden edustajien osallistumisesta kuulemiseen videoyhteyden tai muun etäviestintätekniikan avulla ottaen huomioon

1. tällaisen tekniikan saatavuus;
2. menettelyn osapuolten näkemykset tällaisen tekniikan käytöstä; ja
3. tällaisen tekniikan käytön tarkoituksenmukaisuus asiaan liittyvissä erityisolosuhteissa.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ei ole asetettu rajoituksia, jotka koskisivat menettelyn osapuolia tai muita menettelyyn osallistuvia henkilöitä, olivatpa he todistajia tai asiantuntijoita. Tuomioistuin päättää, onko näiden henkilöiden osallistuminen asianmukaista ja mitä tietoja asiantuntijoille annetaan.

Kuulemisen järjestävä toimivaltainen viranomainen varmistaa esteettömyyden kaikille osapuolille ja niiden edustajille, myös vammaisille henkilöille.

Jos lapsi osallistuu siviili- tai kauppaoikeudellisiin menettelyihin, erityisesti asianosaisena, kansallisen lainsäädännön mukaisesti, hänen olisi voitava osallistua kuulemiseen videoyhteyden tai muun etäviestintätekniikan avulla ottaen huomioon lasten menettelylliset oikeudet. Jos lapsi osallistuu menettelyyn todisteiden vastaanottamista varten siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, esimerkiksi todistajana, lasta voidaan kuulla myös videoyhteyden tai muun etäviestintätekniikan avulla jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) 25 päivänä marraskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 mukaisesti.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Rajoitukset ovat aina poikkeustapauksia, ja ne on asetettava perustellulla tuomioistuimen päätöksellä, jossa otetaan huomioon rajoituksen oikeasuhteisuus. Rajoituksia asetetaan, jos pyydetty todisteiden välitön vastaanottaminen on ”vastoin sen jäsenvaltion lainsäädännön perusperiaatteita” (asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 6 kohta).

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavan kuulemisen käynnistämiseen ja järjestämiseen sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa menettelyt käydään. Päättäessään, sallitaanko osapuolten ja niiden edustajien osallistuminen kuulemiseen videoyhteydellä, toimivaltaisen viranomaisen olisi valittava soveltuva menetelmä osapuolten näkemysten kuulemista varten kansallisen prosessioikeuden mukaisesti.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Kuuleminen on järjestettävä sen tuomioistuimen tiloissa, jossa asiaa käsitellään ja todisteita vastaanotetaan julkisessa istunnossa tai poikkeustapauksissa suljetussa istunnossa. Sen sijaan rajoituksia ei ole asetettu paikalle, jossa asianosainen osallistuu menettelyyn videoyhteyttä ”tai muuta etäviestintätekniikkaa käyttäen, edellyttäen että tällainen tekniikka on tuomioistuimen käytettävissä ja tuomioistuin katsoo, että tällaisen tekniikan käyttö on asianmukaista kyseisen asian olosuhteissa” (asetuksen (EU) 2020/1783 20 artiklan 1 kohdan loppuosa). Oikeussihteerin (letrado de la administración de justicia) on todistettava asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa niiden henkilöiden henkilöllisyys, jotka osallistuvat menettelyyn videoyhteydellä. Tämä voi tapahtua etukäteen toimitettujen tai paikan päällä esitettävien asiakirjojen tai henkilön tunnistamisen perusteella.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Nauhoittaminen on sallittua. Itse asiassa kuulemisen nauhoittaminen on pakollista, edellisen kysymyksen täsmennyksin (asetuksen (EU) 2020/1783 20 artiklan 1 kohdan loppuosa).

Siviiliprosessilain 147 §:n mukaan istunnossa annetut suulliset lausumat ja esiintyminen on tallennettava äänen ja kuvan tallentamiseen ja toistamiseen soveltuvalla välineellä. Kaikilla Espanjan oikeusviranomaisilla on käytettävissään audiovisuaaliset laitteet oikeuskäsittelyjen ja kuulemisten nauhoittamiseksi. Oikeussihteerin on arkistoitava tallenne DVD-levylle. Asianosaisille voidaan toimittaa maksusta jäljennös.

Rajoittamatta asetuksissa (EY) N:o 861/2007, (EU) N:o 655/2014 ja (EU) 2020/1783 vahvistettujen videoneuvottelujen käyttöä koskevien erityissäännösten soveltamista videoyhteydellä järjestettävään kuulemiseen sovelletaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa kuuleminen järjestetään.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Jos espanjalainen tuomioistuin osallistuu kuulemiseen, oikeudenkäyntimenettelyssä ja siihen liittyvissä asiakirjoissa käytetään espanjan kieltä. Joillakin Espanjan alueilla (Galicia, Katalonia, Valencia tai Baskimaa) menettelykieleksi voidaan kuitenkin hyväksyä kyseisen alueen virallinen kieli, jos videoyhteydellä kuultavat henkilöt osaavat ja haluavat käyttää kyseistä kieltä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Siviiliasioissa tulkkauksen järjestämisestä oikeudenkäynnissä ja asiaan liittyvien asiakirjojen käännättämisestä oikeudenkäynnin jälkeen vastaa itsehallintoalueen oikeuspalvelu tai joissakin tapauksissa oikeusministeriö, ellei näitä palveluja käyttävä asianosainen järjestä tulkkausta tai käännättämistä itse. Tästä aiheutuvat kulut voidaan osoittaa sen asianosaisen maksettavaksi, joka on määrätty korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Maksettava määrä riippuu siitä, onko asianosaisella oikeusmaksuttomaan oikeusapuun.

Jotta voidaan taata, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, tulkki voi olla joko tuomioistuimen tiloissa tai samoissa tiloissa videoyhteydellä kuultavan henkilön kanssa.

Tulkin on kaikissa tapauksissa vannottava vala tai annettava totuusvakuutus ja toimittava mahdollisimman objektiivisesti tehtäviään hoitaessaan.

Asetuksen 2020/1783 22 artiklassa säädetään, että pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi pyytää maksujen tai kulujen korvaamista, tulkille maksetut kulut mukaan lukien.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kuulemista koskevaa sisäistä menettelyä asetuksen 10 artiklan mukaisissa tapauksissa tarkastellaan siviiliprosessilain 301 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä (asianosaisten kuuleminen), 360 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä (todistajien kuuleminen) sekä 335 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä, jotka koskevat lausumien antamista ja niiden toimittamista tutkittavaksi sekä asiantuntijoiden kuulemista vastakkain julkisissa istunnoissa.

Rajoittamatta asetuksissa (EY) N:o 861/2007, (EU) N:o 655/2014 ja (EU) 2020/1783 vahvistettujen videoneuvottelujen käyttöä koskevien erityissäännösten soveltamista videoyhteydellä järjestettävään kuulemiseen sovelletaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa kuuleminen järjestetään.

Jos viranomainen kutsuu henkilön todistajaksi siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa, tällaisen henkilön kuulemiseen videoyhteyden tai muun etäviestintätekniikan avulla sovelletaan todisteiden vastaanottamista koskevaa asetusta.

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan, jota käytetään siviili-, kauppa- tai rikosoikeudellisissa asioissa, olisi mahdollistettava tulkkauksen käyttö.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelusta ei lähtökohtaisesti makseta, mutta jos joku asianosainen haluaa jäljennöksen nauhoituksesta, hänen on toimitettava asianmukainen väline tai maksettava sitä vastaava summa.

Asetuksen (EU) 2020/1783 22 artiklassa säädetään, että pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi pyytää maksujen tai kulujen korvaamista, tulkille maksetut kulut mukaan lukien.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuuleminen tapahtuu espanjalaisen tuomioistuimen ohjauksessa.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Toimivaltaisen viranomaisen olisi videoyhteyden tai muun etäviestintätekniikan avulla voitava todentaa kuultavien henkilöiden henkilöllisyys, ja tällaisen tekniikan olisi mahdollistettava visuaalinen, suullinen ja ääniviestintä kuulemisen aikana. Käytettävän tekniikan olisi täytettävä sovellettavat henkilötietojen suojaa, viestinnän luottamuksellisuutta ja tietoturvaa koskevat vaatimukset riippumatta siitä, minkä tyyppisessä kuulemisessa sitä käytetään.

Tavallista puhelua ei voida pitää suulliseen kuulemiseen soveltuvana etäviestintätekniikkana.

Oikeussihteerin on todistettava asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa niiden henkilöiden henkilöllisyys, jotka osallistuvat menettelyyn videoyhteydellä. Tämä voi tapahtua etukäteen toimitettujen tai tilaisuudessa esitettävien asiakirjojen tai henkilön tunnistamisen perusteella.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

On erotettava seuraavat tapaukset:

1. Asianosaisten ei tarvitse antaa todistajanvalaa tai vakuutusta kuulemisen aikana. Asianosaiselle on kuitenkin ilmoitettava, että jos hän jättää saapumatta tuomioistuimeen ilman perusteltua syytä, tuomioistuin voi pitää toteen näytettyinä tosiseikkoja, joissa hän oli henkilökohtaisesti osallisena, mikä on erittäin vahingollista hänen kannaltaan.
2. Todistajien osalta: Jokaisen todistajan on ennen kuulemista annettava todistajanvala tai totuusvakuutus. Niiden rikkomisen seuraamuksista siviiliasioissa säädetään erikseen. Jos todistaja ei ole tietoinen näistä seuraamuksista, tuomioistuin ilmoittaa hänelle niistä. Jos todistaja ei ole ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa, todistajanvalaa tai totuusvakuutusta ei vaadita.
3. Asiantuntijan on annettava asiantuntijanvala tai ‑vakuutus, jossa hän ilmoittaa toimineensa ja toimivansa tarvittaessa jatkossakin mahdollisimman objektiivisesti ottaen huomioon sekä tekijät, jotka voivat olla edullisia jommallekummalle osapuolelle, että tekijät, jotka voivat olla heille vahingollisia. Hänen on myös ilmoitettava ymmärtävänsä, millaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia hänelle voi aiheutua tehtävänsä täyttämättä jättämisestä. Asiantuntijanvala tai ‑vakuutus toistetaan, kun asiantuntijalausuntoa käsitellään osapuolten kuulemismenettelyssä tuomioistuimessa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Audiovisuaalisten laitteiden käytöstä sovitaan etukäteen, ja tuomiokunnan kanslia tai oikeusviranomainen päättää videoneuvottelun pitopaikasta, päivämäärästä ja kellonajasta sekä huolehtii, että paikalla on riittävästi henkilöstöä sen toteuttamiseksi. Yleensä tehdään etukäteen testejä, joilla varmistetaan, että yhteydet ja laitteet toimivat asianmukaisesti.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Kaikki mikä katsotaan asianmukaiseksi, jotta todisteiden antaminen tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän käytetään liitteessä olevia lomakkeita.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Siviiliprosessilaissa (Zakon o parničnom postupku; Kroatian virallisen lehden (Narodne novine, NN) nrot 53/91, 91/92, 58/93, 112/99, 88/01, 117/03, 88/05, 02/07, 84/08, 123/08, 57/11, 148/11, 25/13, 89/14, 70/19, 80/22 ja 155/23) säädetään siitä, miten siviilioikeudellisissa asioissa todisteita voidaan ottaa vastaan videoneuvottelun välityksellä. Siviiliprosessilain 115 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuin voi päättää, että tietyt todisteet otetaan vastaan videoneuvottelun välityksellä asianmukaisia audiovisuaalilaitteita ja etäviestintään tarkoitettua teknistä alustaa käyttäen. Saman pykälän 5 momentin mukaan tuomioistuin päättää tietyn todisteen vastaanottamisesta videoneuvottelun välityksellä sen jälkeen, kun se on saanut asiaa koskevat huomautukset osapuolilta ja muilta osallistujilta, joiden on tarkoitus osallistua videoneuvotteluna järjestettävään kuulemiseen.

Videoneuvotteluna järjestettävää kuulemista koskevissa säännöissä (Pravilnik o održavanju ročišta na daljinu; NN nro 154/22) jäljempänä ’säännöt’, vahvistetaan järjestelyt kuulemisen järjestämiseksi ja tiettyjen todisteiden vastaanottamiseksi asianmukaisia audiovisuaalilaitteita ja etäviestintään tarkoitettua teknistä alustaa käyttäen. Todisteet voidaan ottaa vastaan videoneuvottelussa, johon tuomioistuin osallistuu, vasta sen jälkeen kun oikeusministeri on todennut päätöksellään, että asianomainen tuomioistuin täyttää kuulemisen äänitallennetta koskevat tekniset vaatimukset. Päätös tehdään siviiliprosessilakia muuttavan lain (Zakon o izmjenama i dopunama Zakona o parničnom postupku; NN nro 80/22) 17 §:n 3 momentin mukaisesti.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Sääntöjen 5 §:n 1 momentin mukaan videoneuvotteluna järjestettävällä kuulemisella (ročište na daljinu) tarkoitetaan kuulemista, joka järjestetään oikeudenkäynnin osallistujien kanssa käyttäen audiovisuaalilaitetta ja etäviestintään tarkoitettua teknistä alustaa, ja 6 momentin mukaan oikeudenkäynnin osallistujilla (sudionici postupka) tarkoitetaan tuomioistuinta, asianosaisia, väliintulijoita, asianajajia, oikeudellisia edustajia, todistajia, asiantuntijoita ja muita menettelyssä osallisina olevia henkilöitä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Sääntöjen 12 §:n mukaan tuomioistuin voi todistajien ja asiantuntijoiden kuulemisen ohella ottaa videoneuvotteluna järjestettävässä kuulemisessa vastaan muita todisteita, jos ne soveltuvat etäyhteydellä esitettäviksi. Tällöin asianosaisille annetaan mahdollisuus toimittaa huomautuksensa ennen kuulemista tai sen aikana.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Sääntöjen 7 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osallistujien on kommunikoitava tuomioistuimen kanssa sellaisesta tilasta käsin, joka on varustettu etäviestintään tarkoitetulla teknisellä alustalla. Näin varmistetaan sujuva viestintä osallistujien kesken. Saman pykälän 2 momentin mukaan osallistuja, joka on määrätty osallistumaan kuulemiseen mutta jonka ei ole mahdollista osallistua etäyhteydellä, voi osallistua siihen tuomioistuimen tiloissa. Tästä on kuitenkin ilmoitettava tuomioistuimelle ennen kuulemisen alkua.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliprosessilakia muuttavan lain (NN nro 80/22) 17 §:n 3 momentin mukaan oikeusministeri vahvistaa päätöksellään sen, täyttääkö kulloinkin kyseessä oleva tuomioistuin kuulemisen äänittämiselle asetetut tekniset vaatimukset.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Asianosaisilla ja muilla osallistujilla on oikeus käyttää äidinkieltään osallistuessaan kuulemisiin ja toteuttaessaan muita oikeudenkäyntitoimia suullisesti tuomioistuimessa. Jos oikeudenkäynti ei tapahdu asianosaisen tai muun osallistujan äidinkielellä, se, mitä kuulemisessa sanotaan ja esitetään todisteina, tulkataan heidän äidinkielelleen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Asianosaisille ja oikeudenkäynnin muille osallistujille ilmoitetaan heidän oikeudestaan seurata suullista käsittelyä tuomioistuimessa omalla kielellään tulkin avustuksella. He voivat luopua oikeudestaan tulkkaukseen ilmoittamalla, että he osaavat oikeudenkäyntikieltä. Pöytäkirjaan kirjataan merkintä siitä, että heille on ilmoitettu oikeudesta, sekä asianosaisten ja muiden osallistujien antamat ilmoitukset. Tulkkauksesta vastaavat tulkit. Asianosainen tai muu osallistuja vastaa tulkkauskustannuksista.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Siviiliprosessilain 114 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin kutsuu sekä asianosaiset että muut henkilöt, joiden läsnäolo katsotaan tarpeelliseksi, hyvissä ajoin kuulemiseen. Kutsu (haaste) annetaan tiedoksi asianosaiselle yhdessä sen kanteen kanssa, johon liittyen kuuleminen järjestetään, ja siinä ilmoitetaan kuulemispaikka ja -ajankohta. Jos haaste annetaan tiedoksi ilman kannetta, siinä mainitaan asianosaiset, riidan aihe ja kuulemisen eri vaiheet (siviiliprosessilain 114 §:n 2 momentti.

Jos kuuleminen järjestetään videoneuvotteluna, sääntöjen 6 §:n 2 momentin mukaisesti tuomioistuin ilmoittaa haasteessa

• mitä teknistä alustaa kuulemisessa käytetään,
• linkin asianomaiseen alustaan tai tiedot siitä, milloin ja miten linkki lähetetään,
• tarvittaessa alustan käyttöön liittyvät varoitukset, joista menettelyn osallistujien on syytä olla tietoisia,
• asianosaisille, että vaateita ja asiakirjoja voi toimittaa kuulemista varten pdf-muodossa,
• puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen, jota oikeudenkäynnin osallistujat voivat käyttää ilmoittaakseen tuomioistuimelle teknisistä ongelmista, jotka estävät heitä osallistumasta videoneuvotteluna järjestettävään kuulemiseen.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Tuomioistuin päättää oikeudenkäyntikuluista. Asianosainen määrätään korvaamaan ainoastaan ne kulut, jotka ovat välttämättömiä oikeudenkäynnin toteutumiseksi. Tuomioistuin päättää, mitkä kulut ovat välttämättömiä, ja niiden määrästä perehtymällä huolellisesti kaikkiin asiaan liittyviin seikkoihin ja ottamalla erityisesti huomioon säännöt, jotka koskevat pääkäsittelyn valmistelua. Pääkäsittely muodostuu kirjallisten lausuntojen antamisesta sekä yhdestä valmisteluistunnosta ja yhdestä pääistunnosta.

Kun asianosainen pyytää todisteiden vastaanottamista, hänen on tuomioistuimen määräyksestä talletettava etukäteen summa, joka kattaa todisteiden vastaanottamisesta aiheutuvat kulut. Jos molemmat asianosaiset ehdottavat todisteiden vastaanottamista tai tuomioistuin määrää viran puolesta todisteiden vastaanottamisesta, tuomioistuin edellyttää, että kumpikin asianosainen tallettaa puolet vaaditusta summasta. Jos tuomioistuin on määrännyt viran puolesta todisteiden vastaanottamisesta, se voi määrätä, että vain toinen asianosainen tallettaa vaaditun summan.

Asian kokonaisuudessaan hävinnyt asianosainen vastaa vastapuolen ja tämän väliintulijan oikeudenkäyntikuluista. Hävinneen asianosaisen väliintulijan on korvattava toimistaan aiheutuneet kulut.

Jos kumpikin asianosainen voittaa oikeudenkäynnin osittain, tuomioistuin määrittää ensin kunkin voitto-osuuden prosenteissa ja vähentää sitten vähemmän voitokkaan asianosaisen osuuden voitokkaamman asianosaisen osuudesta. Tämän jälkeen tuomioistuin määrittää kaikki ne voitokkaamman asianosaisen kulut erikseen ja yhteen, joita sille on aiheutunut menettelyn loppuun saattamisesta asianmukaisesti, ja korvaa tämän jälkeen kyseiselle asianosaiselle sen osuuden kokonaiskuluista, joka vastaa jäljelle jäävää prosenttiosuutta sen jälkeen, kun on otettu huomioon asianosaisten voitto-osuudet prosentteina. Voitto-osuus arvioidaan hyväksyttyjen vaateiden perusteella ottaen huomioon myös sen, miten hyvin ne on perusteltu todisteilla.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Todistajat saavat kirjallisen kutsun, josta käy ilmi kuultavan etu- ja sukunimi, kuulemispaikka ja -ajankohta, asia, jossa heitä halutaan kuulla, sekä maininta siitä, että heitä kuullaan todistajina. Kutsussa todistajille ilmoitetaan perusteettoman poissaolon seurauksista ja heidän oikeudestaan saada korvausta aiheutuneista kuluista. Tuomari ilmoittaa todistajille, että he voivat kieltäytyä antamasta todistajanlausuntoa seikoista, jotka asianosainen on uskonut heille heidän toimiessaan asianosaisen edustajana tai jotka asianosainen tai muu henkilö on tunnustanut heille ripittäytymisen yhteydessä, sekä seikoista, jotka todistaja on saanut tietoonsa asianajajana, lääkärinä tai muun sellaisen ammatin tai toiminnan harjoittamisen yhteydessä, jota sitoo salassapitovelvoite. Todistaja voi kieltäytyä vastaamasta yksittäiseen kysymykseen, jos siihen on pakottava syy, etenkin jos vastaaminen aiheuttaisi hänelle tai hänen verisukulaisilleen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa tai sivusukulaiselleen kolmanteen polveen asti tai hänen puolisolleen tai puolisonsa sukulaisille toiseen polveen asti – vaikka avioliitto olisi päättynyt – tai hänen huoltajalleen tai huollettavalleen tai adoptiovanhemmalleen tai ‑lapselleen suurta häpeää tai huomattavaa taloudellista vahinkoa tai johtaisi heitä koskevan rikossyytteen nostamiseen. Tuomari yhden tuomarin kokoonpanossa tai jaoston puheenjohtaja ilmoittaa todistajalle, että tämä voi kieltäytyä vastaamasta esitettyihin kysymyksiin.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Tuomioistuin pyytää todistajaa, jonka kuulemista on ehdotettu todistelumenettelyssä, toimittamaan tuomioistuimelle ennen videoneuvotteluna toteutettavaa kuulemista paperisen tai skannatun jäljennöksen henkilökortistaan tai muusta asiakirjasta, jolla henkilö voi todistaa henkilöllisyytensä, tai se varmistaa henkilöllisyyden muulla tavoin, mikäli mahdollista (sääntöjen 8 §:n 1 momentti). Videoneuvotteluna järjestettävässä kuulemisessa tuomioistuin pyytää muita oikeudenkäynnin osallistujia toimittamaan henkilöllisyytensä toteamiseen tarvittavat tiedot ja tarvittaessa vahvistaa heidän henkilöllisyytensä edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti. Tuomioistuin päättää, millä tavoin edellä tarkoitetut tiedot on toimitettava (sääntöjen 8 §:n 3 momentti).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Tuomioistuin voi päättää, että todistajan on vannottava vala antamistaan lausunnoista tai ennen kuulemistaan. Vala vannotaan suullisesti toistamalla seuraava: ”Vannon kunniani kautta, että olen vastannut jokaiseen tuomioistuimen esittämään kysymykseen totuudenmukaisesti ja että en ole salannut asiasta tiedossani olevia tietoja.” Mykät todistajat, jotka ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, vannovat valan allekirjoittamalla valatekstin, ja kuurot todistajat vannovat valan lukemalla valatekstin. Jos kuuro tai mykkä todistaja ei ole luku- tai kirjoitustaitoinen, hän vannoo valan tulkin avustuksella. Jos todistajaa kuullaan uudelleen, hän ei vanno valaa uudelleen, mutta häntä muistutetaan jo vannotusta valasta. Valaa ei vaadita todistajilta, jotka eivät ole kuulemisajankohtana täysi-ikäisiä tai jotka eivät voi ymmärtää valan merkitystä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Tuomioistuin varmistaa ennen videoneuvotteluna järjestettävän kuulemisen ajankohdan vahvistamista, että järjestelyjä koskevat tekniset ja muut vaatimukset täyttyvät (sääntöjen 11 §:n 1 momentti). Jos ajankohdan vahvistamisen jälkeen mutta ennen kuulemisen toteutumista käy ilmi, ettei kuulemista ei voida järjestää vahvistettuna ajankohtana, tuomioistuin lykkää kuulemista ja vahvistaa uuden ajankohdan joko videoneuvotteluna tai tuomioistuimen tiloissa järjestettävää kuulemista varten sen mukaan, miksi aiemmaksi sovittua kuulemista ei voitu järjestää (sääntöjen 11 §:n 2 momentti). Tällöin kuuleminen on mahdollista järjestää vahvistettuna ajankohtana tuomioistuimen tiloissa edellyttäen, että olosuhteet sen sallivat (sääntöjen 11 §:n 3 momentti). Jos videoneuvotteluna järjestettävän kuulemisen aikana ilmenee teknisiä ongelmia, tuomioistuin pyrkii ratkaisemaan ne ja jatkamaan kuulemista. Jos kuulemista ei voida jatkaa kaikkien osallistujien vaan ainoastaan osan heistä kanssa ja jos tilanne ei estä asianosaista osallistumasta keskusteluun, tuomioistuin jatkaa kuulemista. Muussa tapauksessa tuomioistuin toimii edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti (sääntöjen 11 §:n 4 momentti).

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittävältä tuomioistuimelta ei pyydetä mitään lisätietoja.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Italian lainsäädäntöön lisättiin 10. lokakuuta 2022 annetulla asetuksella nro 149 mahdollisuus järjestää kuulemisia tietyin edellytyksin audiovisuaalisten etäyhteyksien kautta (siviiliprosessilain 127-bis §). Italiassa siviilioikeudellisissa menettelyissä tuomari voi määrätä kuulemisen videoneuvotteluna, jossa läsnä ovat ainoastaan osapuolet, heidän asianajajansa, syyttäjä ja tuomioistuimen avustavat jäsenet. Jos todistajia kuullaan, heidän on kuitenkin saavuttava henkilökohtaisesti oikeuden eteen. Näin ollen videoneuvottelut eivät ole sallittuja todistajien kuulemisissa italialaisissa tuomioistuimissa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kun italialainen tuomioistuin vastaanottaa todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa tarkoitetun todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön, todistajan on aina saavuttava henkilökohtaisesti oikeuden eteen.

Jos italialainen tuomioistuin kuitenkin aikoo kuulla todistajaa mainitun asetuksen 12 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa tarkoitetun pyynnön seurauksena, on mahdollista, että pyynnön esittänyt tuomari osallistuu kuulemiseen videoyhteyden kautta, vaikka tästä ei ole erikseen säädetty kansallisten riita-asioiden osalta, koska nämä järjestelyt eivät riko Italian oikeusjärjestyksen perusperiaatteita. Tämä ei kuitenkaan rajoita sitä, että kansalaisilla on oikeus päättää, suostuvatko he tällaiseen menettelyyn (Italiassa ei voida pakottaa tällaiseen menettelyyn).

Jos toisen jäsenvaltion oikeusviranomainen vastaanottaa todisteita, videoneuvottelun käyttö on mahdollista mainitun asetuksen 19 ja 20 artiklan säännösten mukaisesti, koska kielto kuulla todistajia videoneuvottelun kautta ei ole yleisen oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluva menettelysääntö.

Tältä osin yleensä sovelletaan menettelyä, jossa ulkomainen tuomioistuin kuulee todistajaa videoneuvottelun kautta sen jälkeen, kun oikeusministeriön kansainvälisten asioiden ja oikeudellisen yhteistyön pääosaston yhteyteen perustettu keskusviranomainen on hyväksynyt pyynnön.

Kun pyyntö on hyväksytty, ulkomainen tuomioistuin voi kuulla todistajaa käyttäen parhaakseen katsomaansa audiovisuaalista yhteysjärjestelmää ilman Italian oikeusviranomaisen osallistumista. Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on joka tapauksessa ilmoitettava henkilölle, jota pyydetään todistamaan, että todisteiden vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, ja pidättäydyttävä pakkokeinoista mainitun asetuksen 19 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

Jos pyynnön esittävä viranomainen tai todistamaan kutsuttu henkilö nimenomaisesti vaatii, videoneuvottelu voidaan järjestää tuomioistuimen tiloissa vankilan hallinto-osaston (DAP) tarjoamilla laitteilla.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ks. vastaus kysymykseen 1. Italialainen tuomioistuin ei voi kuulla todistajia videoneuvottelun kautta, mutta ulkomainen tuomioistuin, joka on pyytänyt suoraa todisteiden vastaanottamista, voi kuulla todistajaa videoneuvottelun kautta.

Osapuolia ja teknisiä neuvonantajia voidaan kuulustella myös videoneuvottelun avulla siviiliprosessilain 127-bis §:ssä ja siviiliprosessilain täytäntöönpanosäännösten 196-duodecies §:ssä säädettyjen menettelyjen mukaisesti, myös italialaisissa tuomioistuimissa.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Videoneuvotteluissa vastaanotettavien todisteiden tyyppiä ei ole rajoitettu.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Ks. vastaus kysymykseen 1. Koska videoneuvottelujen käyttö on sallittua ainoastaan suorien todisteiden tapauksessa, kuten edellä todettiin, erityisjärjestelyjen valinta jätetään pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle. Rajoituksia ei ole, ja henkilöä voidaan kuulla myös kotoaan. Italian valtio voi kuitenkin tarjota erikseen pyydettäessä huoneen ja laitteet vankilan hallinto-osaston tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelun kautta järjestetyn kuulemisen tallentaminen ei yleensä ole sallittua (siviiliprosessilain täytäntöönpanosäännösten 196-duodecies §). Jos tallentamista kuitenkin edellytetään sen valtion lainsäädännössä, jossa oikeudenkäynti käydään, pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle voidaan antaa lupa tallentaa kuuleminen sen käytettävissä olevin keinoin. Työllisyyttä ja sosiaaliturvaa koskevien kuulemisten äänitallennus on aina sallittua (siviiliprosessilain 422 §). Tapauksissa, joissa ulkomainen tuomioistuin vastaanottaa todisteita suoraan, tallentaminen on sallittua, jos pyynnön esittävän viranomaisen oikeusjärjestelmä sen sallii.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Italian tuomioistuimet järjestävät kuulemiset italiaksi ja keräävät todisteita italiaksi. Tarvittaessa tulkin käyttö on mahdollista, mutta kuluista vastaavat asian osapuolet pyynnön esittäneessä valtiossa.

b) Pyynnön esittävän valtion tuomioistuin käyttää omassa oikeusjärjestelmässään säädettyä kieltä, ja tulkkia käytetään tarvittaessa.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Ks. 6 kohta.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

a) Asetuksen 12 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa tuomioistuin järjestää kuulemisen, mutta todisteiden esittämistä pyytävän osapuolen asianajajan on huolehdittava todistajan kutsumisesta.

b) Asetuksen 19 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa tarkoitetuissa tapauksissa osapuolten on nimettävä henkilö, jota kuullaan videoneuvottelun kautta, ja ilmoitettava tuomioistuimen määräämä paikka, päivämäärä ja kellonaika, yhteystapa ja käytettävä alusta. Tapauksissa, joissa todistajaa on tarkoitus kuulla vankilan hallinto-osaston laitteilla oikeuden tiloissa, järjestelyjä varten on varattava noin 30 päivää. Päivämäärä on sovittava Italian keskusviranomaisen toimiston kanssa, koska se riippuu tilojen saatavuudesta.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Italia ei pyydä korvausta videoneuvottelupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista. Niistä vastaa oikeusministeriö.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Velvollisuus toimittaa tällaiset tiedot kuuluu pyynnön esittäneelle valtiolle.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Jos videoneuvottelu tapahtuu lainkäyttövirastossa, tuomioistuimen kirjaaja tarkistaa henkilön henkilöllisyyden.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Pyynnön esittäneen valtion tuomioistuin ja sen lainsäädäntö sääntelevät myös valan antamistapaa. Italiassa noudatettu tapa ei ole pakollinen. Italian perustuslakituomioistuimen mukaan todistaja voi kieltäytyä vannomasta uskonnollista valaa, mutta hän ei voi kieltäytyä esittämästä valaehtoista vakuutusta, jonka mukaan hän sitoutuu totuudenmukaisuuteen.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Jos henkilöä kuullaan vankilan hallinto-osaston antamilla laitteilla, se osasto, joka antaa tilat käyttöön, suorittaa testit ohjelmistojen ja laitteiden yhteensopivuuden varmistamiseksi ja on yhteydessä pyynnön esittäneen tuomioistuimen toimistoon yhteyksien toimivuuden varmistamiseksi.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Jos lomakkeet on täytetty oikein, lisätietoja (mukaan lukien lomake N ja tekniset yksityiskohdat) ei yleensä tarvita. Muussa tapauksessa toimistot ovat vastuussa mahdollisten ongelmien ratkaisemisesta tai lisätietojen hankkimisesta.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi. Kun todisteet vastaanotetaan niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, todisteiden vastaanottamisessa noudatetaan siviiliprosesseihin sovellettavia sääntöjä. Kun tuomioistuimen kirjaamo on vastaanottanut tällaisen pyynnön, asia osoitetaan tuomarille, joka toimii kuulustelijana ja varmistaa, että todisteiden vastaanottamismenettely toteutetaan kansallisten sääntöjen mukaisesti. Tuomari määrää todistajakutsun henkilökohtaisesta tiedoksiantamisesta ja asettaa päivämäärän, jolloin kuultavan henkilön tai todistajan on saavuttava oikeuteen.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Rajoituksia ei ole eli videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla mitä tahansa todistajia. Todisteiden vastaanottamisessa noudatetaan siviiliprosesseihin sovellettavia sääntöjä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille ei ole asetettu rajoituksia. Todisteiden vastaanottamisessa noudatetaan siviiliprosesseihin sovellettavia sääntöjä.

Jos pyyntöön liittyy todisteiden vastaanottaminen pyynnön vastaanottaneessa tuomioistuimessa (todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artikla), todistajan tai muun kuultavan henkilön on saavuttava oikeuteen, jotta häntä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä. Todisteiden vastaanottaminen suoritetaan videoneuvotteluja varten varustellussa oikeussalissa, ja paikalla on tietotekniikan alan ammattilaisia, jotka varmistavat videoneuvottelun ongelmattoman sujumisen.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Nykyiset menettelysäännöt eivät salli videoneuvottelun nauhoittamista, mutta kuulemisesta laaditaan yksityiskohtainen pöytäkirja.

Jos todistajaa kuullaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen puolesta, kuuleminen suoritetaan kreikaksi ja tulkki tulkkaa kuulemisen todistajan kielelle.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Nykyiset menettelysäännöt eivät salli videoneuvottelun nauhoittamista, mutta kuulemisesta laaditaan yksityiskohtainen pöytäkirja.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Jos todistajaa kuullaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen puolesta, kuuleminen suoritetaan kreikaksi ja tulkki tulkkaa kuulemisen todistajan kielelle.

b) Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin vastaanottaa todisteet välittömästi, kuuleminen suoritetaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen kielellä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Siviiliasioissa tulkkia pyytävä osapuoli yleensä järjestää paikalle tulkin ja maksaa tälle korvauksen. Ei ole olemassa säännöksiä siitä, missä tulkin pitää olla kuulemisen aikana. Käytännössä tulkki on kuitenkin läsnä oikeussalissa yhdessä muiden kuulemiseen osallistuvien kanssa.

b) Jos todisteet vastaanotetaan välittömästi, pyynnön esittänyt tuomioistuin vastaa tulkin hankkimisesta.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kun todisteet vastaanotetaan asetuksen (EU) 2020/1783 12–14 artiklan mukaisesti, pyynnön esittäneen tuomioistuimen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tuomarit sopivat keskenään videoneuvottelua koskevista yksityiskohdista ja muista järjestelyistä. Kuultavalle henkilölle tai todistajalle ilmoittamisessa noudatetaan siviiliprosesseihin sovellettavia sääntöjä. Tuomioistuimen haastemies toimittaa todistajakutsun asianomaiselle henkilölle, jota pyydetään saapumaan tuomioistuimeen vähintään 7 päivää etukäteen. Ilmoitettuna ajankohtana kuulustelija antaa kuultavalle henkilölle tai todistajalle lisätietoja todistajaksi kutsumisen syistä, ja varsinaiselle kuulemiselle/videoneuvottelulle vahvistetaan uusi päivämäärä, johon on oltava riittävästi aikaa.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelun käytöstä ei aiheudu kuluja.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta saatu vakuutus.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Kun henkilö kutsutaan tuomioistuimeen, hänen on otettava mukaan tiedoksiannetut asiakirjat eli kutsu saapua todistamaan. Tuomioistuimen haastemies antaa kutsun tiedoksi oikeudenkäyntimenettelyihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Jos läsnä olevan kuultavan henkilön tai todistajan henkilöllisyydestä herää epäilyksiä, kuulustelija voi lisäksi pyytää nähtäväkseen henkilökortin, passin, ajokortin tai muun vastaavan virallisen henkilötodistuksen.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Ennen todistajanlausunnon vastaanottamista kuulemisesta vastaava tuomari pyytää todistajaa antamaan valaehtoisen vakuutuksen.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Tuomioistuimen kirjaamo huolehtii kaikista tarvittavista teknisistä tukijärjestelyistä ennen videoneuvottelua ja sen aikana. Videoneuvottelun koko keston ajan paikalla on tietotekniikan alan ammattilaisia, jotka varmistavat videoneuvottelun ongelmattoman sujumisen.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittävä tuomioistuin toimittaa kaikki tiedot, joita käsittelyn eteneminen edellyttää. Tarvittavat lisätiedot voidaan antaa missä tahansa vaiheessa ennen videoneuvottelua.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Tuomari päättää hyvissä ajoin, käytetäänkö toisen maan edustajien kanssa videoyhteyttä, ja hakijaan otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ennen videoneuvottelun aloittamista.

Tuomari ratkaisee kaikki asiat siviiliprosessilain (Civilprocesa likums) mukaisesti.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoyhteyden avulla voidaan kuulustella sekä todistajia että asiantuntijoita.

Siviiliprosessilain 108 §:n 1 momentin mukaan todistajaa voidaan kuulustella myös ottamalla tuomioistuimesta videoyhteys todistajan sijaintipaikkaan tai tätä tarkoitusta varten erityisesti varustettuun paikkaan.

Lisäksi siviiliprosessilain 122 §:ssä säädetään, että asiantuntijaa voidaan kuulustella myös ottamalla tuomioistuimesta videoyhteys asiantuntijan sijaintipaikkaan tai tätä tarkoitusta varten erityisesti varustettuun paikkaan.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Se on tuomioistuimen päätettävissä.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Siviiliprosessilaissa säädetään, että videoneuvottelu käydään ottamalla tuomioistuimesta videoyhteys asianomaisen henkilön sijaintipaikkaan tai tällaista tarkoitusta varten erityisesti varustettuun paikkaan.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliprosessilain 61 §:n mukaan tuomioistuinkäsittely tallennetaan kokonaisuudessaan teknisin välinein. Äänitallennuksen tai muiden teknisten keinojen avulla saatu aineisto sisällytetään asiakirja-aineistoon ja tallennetaan siihen tai tuomioistuimen tietojärjestelmään.

Siviiliprosessilain 152 §:n 3 momentissa säädetään asianosaisten oikeudesta tallentaa istuntoja tuomioistuimessa. Sen mukaan oikeudenkäynnin saa tallentaa kirjallisesti tai muulla tavoin edellyttäen, että istunnon kulku ei häiriinny. Valokuvaus, filmaus tai videointi tuomioistuinkäsittelyssä on sallittua vain tuomioistuimen luvalla. Ennen kuin tuomioistuin päättää tästä, se kuulee asianosaisten näkemyksiä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan pyynnön vastaanottanut tuomioistuin täyttää pyynnön oman jäsenvaltionsa lainsäädäntöä noudattaen. Siviiliprosessilain 13 §:n 1 momentin mukaan menettelyt käydään Latviassa maan virallisella kielellä.

b) Myös silloin, kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklassa tarkoitettu todisteiden välitön vastaanottaminen, tuomioistuinkäsittely järjestetään maan virallisella kielellä, koska siviiliprosessilain 689 §:n 4 momentin mukaan tuomioistuin, joka osallistuu toisen valtion esittämän todisteiden välitöntä vastaanottamista koskevan pyynnön täytäntöönpanoon, on se tuomioistuin, jonka tuomiopiiristä todisteet ovat peräisin.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Siviiliprosessilain 691 §. Toisen valtion esittämän todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön täytäntöönpano osapuolten tai toisen valtion toimivaltaisen tuomioistuimen edustajien osallistuessa tai läsnä ollessa

1) Tuomioistuin, joka panee täytäntöön toisen valtion esittämän todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 13 tai 14 artiklan nojalla, ilmoittaa toisen valtion toimivaltaisen tuomioistuimen edustajille tai osapuolille tai heidän edustajilleen todisteiden vastaanottamisen ajankohdan ja paikan sekä osallistumisen edellytykset.

2) Tuomioistuin tarkistaa, tarvitsevatko toisen valtion toimivaltaisen tuomioistuimen edustajat tai asianosaiset tai heidän edustajansa tulkin.

3) Jos tämän §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät ymmärrä virallista kieltä eikä merkittäviä käytännön vaikeuksia ole, toisen valtion toimivaltaisen tuomioistuimen edustajien taikka asianosaisten tai heidän edustajiensa pyynnöstä todisteiden vastaanottamiseen on otettava mukaan tulkki.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kummassakin tapauksessa oikeusapupyyntö on toimitettava hyvissä ajoin, mieluiten vähintään 60 päivää ennen suunniteltua videoneuvottelua.

Ennen suunniteltua videoneuvottelua olisi varattava aikaa testiyhteyden kokeilemiseen.

Videoneuvottelua koskevassa pyynnössä on ilmoitettava tekniset parametrit.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Siviiliprosessilain 694 §. Toisen valtion esittämän todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 22 artiklan 3 kohdassa säädetyissä tapauksissa tuomioistuin voi pyytää toisen valtion toimivaltaista tuomioistuinta suorittamaan ennakkomaksun asiantuntijoiden palkkioista jo ennen kuin toisen valtion pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on täytetty.

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 22 artiklan 2 kohdassa säädetyissä tapauksissa tuomioistuin voi pyytää toisen valtion toimivaltaista tuomioistuinta vastaamaan seuraavista kustannuksista sen jälkeen, kun toisen valtion pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on täytetty:

1) asiantuntijoiden ja tulkkien palkkiot;

2) kustannukset, joita aiheutuu, kun toisen valtion esittämä todisteiden vastaanottamista koskeva pyyntö täytetään toisen valtion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toisen valtion menettelyjen mukaisesti;

3) kustannukset, joita aiheutuu, kun toisen valtion esittämä todisteiden vastaanottamista koskeva pyyntö täytetään toisen valtion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä teknisillä välineillä.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Toinen valtio laatii asiaankuuluvat tiedot henkilölle, jota asia koskee.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Tuomioistuin tarkistaa henkilön henkilöllisyyden siviiliprosessilain säännösten mukaisesti.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Tällaisesta menettelystä ei säädetä siviiliprosessilaissa. Toisen valtion toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin pyytää tuomioistuimelta ratkaisua valan suhteen.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Osapuolten on ennen videoneuvottelua ja ennen testiyhteyttä vaihdettava tietoja teknisistä parametreistaan ja yhteyshenkilöistään (tuomioistuimessa oleva henkilö ja teknistä apua antavassa laitoksessa oleva henkilö).

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Tekniset tiedot ja teknisen eritelmän yksityiskohdat ovat tarpeen.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä, molemmat menettelyt ovat mahdollisia. Valtaosa Luxemburgille osoitetuista pyynnöistä koskee todisteiden vastaanottamista siten, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan.

Videoneuvotteluista ei ole säädetty erikseen, joten niihin sovelletaan uuden siviiliprosessilain säännöksiä, jotka koskevat todistajien kuulemista, tuomarin suorittamia tarkistuksia ja osapuolten henkilökohtaista osallistumista oikeudenkäyntiin. Toistaiseksi ei ole olemassa videoneuvotteluja koskevaa oikeuskäytäntöä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla todistajia ja tietyissä tapauksissa myös asianosaisia ja lainopillisia asiantuntijoita. Toistaiseksi pyynnöt ovat kuitenkin koskeneet ainoastaan todistajien kuulemista.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Ainoa rajoitus koskee sitä, että todistajien kuulemisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Jos todistaja kieltäytyy videoneuvottelusta, Luxemburgin viranomaiset eivät voi pakottaa häntä siihen.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteiden on oltava sellaisia, että ne voidaan ottaa vastaan sellaisissa tuomioistuimen tiloissa, joissa on tarvittavat tekniset laitteet.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Jos pyynnön esittänyt valtio haluaa nauhoittaa videoneuvottelun, sen on saatava siihen Luxemburgissa kuultavan todistajan nimenomainen lupa. Luxemburg ei pyynnön vastaanottavana valtiona nauhoita videoneuvotteluja.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) ranska, saksa

b) kaikki kielet

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Pyynnön vastaanottavana valtiona Luxemburg järjestää tulkkauksen, jos viestintä pyynnön esittäneen valtion viranomaisten tai kuultavan kanssa sitä edellyttää. Tulkin on oltava läsnä tuomioistuimessa, joka ottaa todisteet vastaan.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Luxemburgin viranomaiset eli käytännössä tutkintatoimesta vastaava tuomioistuin ottaa yhteyttä pyynnön esittävän jäsenvaltion viranomaisiin videoneuvottelun ajankohdan sopimista varten. Tiedoksiantamiseen on varattava vähintään 15 päivää. Luxemburgin viranomaiset huolehtivat asianomaisten henkilöiden kutsumisesta.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelusta aiheutuvat kustannukset ja todistajalle maksettavat korvaukset maksaa Luxemburg. Tulkkauskustannukset maksaa pyynnön esittänyt jäsenvaltio.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuultavalle henkilölle ilmoitetaan tästä kutsukirjeessä, minkä lisäksi tuomari tai tuomioistuimen kirjaaja kertoo sen hänelle ennen videoneuvottelun alkua.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Kun Luxemburg on vastaanottanut pyynnön, sen tuomioistuin tarkistaa kuultavan henkilöllisyyden henkilöasiakirjojen perusteella videoneuvottelun alussa.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Todistajien on vannottava vala, että he puhuvat totta. Heille ilmoitetaan, että väärän todistuksen antaminen voi johtaa sakko- tai vankeusrangaistukseen.

Vala vannotaan pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle.

Asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa pyynnön esittänyt valtio soveltaa omia vaatimuksiaan. Videoneuvottelussa läsnä oleva luxemburgilainen tuomari puuttuu pyynnön vastaanottaneen valtion edustajana asiaan vain, jos ilmenee ongelmia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Videoneuvottelulle sovittuna ajankohtana paikalla ovat tuomari, tuomioistuimen kirjaaja, teknikko ja tarvittaessa tulkki.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Ennen videoneuvottelun järjestämistä on selvitettävä eräitä teknisiä seikkoja. Sen vuoksi videoneuvottelun onnistuminen edellyttää huolellista valmistelua ja yhteyshenkilöiden tehokasta yhteistyötä.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Siviiliprosessista vuonna 2016 annetun lain CXXX (A polgári perrendtartásról szóló 2016. évi CXXX. Törvény, jäljempänä ’siviiliprosessilaki’) mukaan tuomioistuin voi päättää joko asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuulla asianosaista, jotakuta toista henkilöä, jota oikeudenkäyntimenettely koskettaa, todistajaa tai asiantuntijaa ja suorittaa katselmuksen sähköisen viestintäverkon välityksellä edellyttäen, että katselmuksen kohteena olevan tavaran omistaja ei esitä vastalauseita. Kuuleminen voidaan määrätä järjestettäväksi sähköisen viestintäverkon välityksellä silloin kun se on asianmukaista esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyn nopeuttamiseksi tai kun kuulemisen järjestäminen käsittelypaikkakunnalla olisi erittäin vaikeaa tai aiheuttaisi kohtuuttomia lisäkustannuksia tai jos kuuleminen sähköisen viestintäverkon välityksellä on tarpeen todistajan suojelemiseksi.

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvasta kuulemisesta säädetään siviiliprosessilain XLVII luvussa sekä oikeusministeriön 21 päivänä joulukuuta 2017 antamassa asetuksessa N:o 19/2017 sähköisen viestintäverkon käytöstä siviilioikeudellisiin riita-asioihin liittyvissä käsittelyissä ja kuulemisissa (19/2017. (XII. 21.) IM rendelet a polgári eljárásban a tárgyalás, a meghallgatás elektronikus hírközlő hálózat útján történő megtartásáról).

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä kuultavien henkilöiden joukkoa ei ole rajoitettu. Tällä tavalla voidaan kuulla osapuolia ja muita asianosaisia, todistajia, asiantuntijoita ja katselmuksen kohteena olevan tavaran omistajia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaa käsittelyä, henkilön kuulemista tai katselmusta voidaan hyödyntää osapuolten, muiden asianosaisten, todistajien ja asiantuntijoiden kuulemiseen tai katselmuksen järjestämiseen.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuva kuuleminen voidaan järjestää tuomioistuimen tai jonkin muun elimen rakennuksessa, tarkoitusta varten erikseen varatussa tilassa, edellyttäen, että sähköisen viestintäverkon toiminnan kannalta välttämättömät edellytykset täyttyvät.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuin voi pääasian käsittelyvaiheessa määrätä jommankumman osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, että sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestetystä käsittelystä, kuulemisesta tai katselmuksesta laaditaan pöytäkirja käyttäen hyväksi videotallenteita, jotka sisältävät keskeytymättömän ja samanaikaisen ääniraidan, jos tarvittavat tekniset edellytykset täyttyvät.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun esitetään asetuksen (EU) 2020/1783 12–14 artiklan mukainen pyyntö, on asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan noudatettava pääsääntöisesti siviiliprosessilakia. Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuinmenettelyn kieli on unkari. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei kenellekään aiheudu haittaa siitä, ettei hän osaa unkaria. Jokaisella on tuomioistuinmenettelyssä oikeus käyttää suullisesti äidinkieltään tai jotakin alueellista tai vähemmistökieltä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Sitä varten tuomioistuimen on tarvittaessa käytettävä tulkkia. Lisäksi pyynnön esittänyt tuomioistuin voi asetuksen (EU) 2020/1783 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti pyytää, että pyyntö täytetään noudattaen sen kansallisen lainsäädännön mukaista erityistä menettelyä. Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin täyttää pyynnön erityisen menettelyn mukaisesti, jollei se ole ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön kanssa tai jollei se voi tehdä sitä merkittävien käytännön vaikeuksien vuoksi. Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ei jostain edellä mainitusta syystä johtuen noudata pyyntöä erityisen menettelyn käyttämisestä, sen on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle.

Kun esitetään 19–21 artiklan mukainen pyyntö, asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 8 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on suoritettava välitön todisteiden vastaanottaminen jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun esitetään 12–14 artiklan mukainen pyyntö, tulkkien järjestämisestä vastaa pyynnön vastaanottanut tuomioistuin, jos tulkkia tarvitaan äidinkielen tai alueellisen tai vähemmistökielen käytön takia.

Siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen siitä, missä tulkin olisi oltava silloin kun kuuleminen järjestetään sähköisen viestintäverkon välityksellä. Sen sijaan siinä säädetään, että tulkin on oltava paikalla tilassa, joka on järjestetty sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaa kuulemista varten. Oikeusministeriön 21 päivänä joulukuuta 2017 antaman asetuksen N:o 19/2017 mukaan tulkin on oltava näkyvillä tallenteessa.

Kun esitetään 19–21 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön esittänyttä tuomioistuinta on 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyynnöstä avustettava tulkin löytämisessä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Tuomioistuin antaa sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävää kuulemista koskevan määräyksen tiedoksi samalla kun se lähettää haasteen saapua käsittelyyn, kuulemiseen tai katselmukseen. Sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävää kuulemista koskeva määräys lähetetään viipymättä myös sille tuomioistuimelle tai muulle elimelle, joka tarjoaa tilat kyseistä käsittelyä varten.

Siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen haasteesta osallistua sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävään kuulemiseen. Kutsu kuulemiseen on lähetettävä hyvissä ajoin, jotta tuomioistuin ehtii saada takaisin vastaanottotodistuksen, joka osoittaa tiedoksiantamisen tapahtuneen, vielä ennen kuulemista.

Ensimmäisen käsittelyn päivämäärä on yleensä määritettävä siten, että haaste voidaan antaa osapuolille tiedoksi vähintään 15 päivää ennen käsittelyä. Tuomioistuin voi kiireellisissä tapauksissa lyhentää tätä määräaikaa.

Kun esitetään 19–21 artiklan mukainen pyyntö, on noudatettava 19 artiklan 4 ja 8 kohdan säännöksiä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kustannukset vaihtelevat, ja pyynnön esittäneen tuomioistuimen on vastattava niistä (tekemällä talletus tai suorittamalla ennakkomaksu), jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin sitä pyytää. Asianosaisen velvollisuuteen korvata lopullisesti nämä palkkiot ja kulut sovelletaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 2 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta. Kansainvälisestä yksityisoikeudesta vuonna 2017 annetun lain XXVIII 80 §:n 6 momentin a kohdan aa alakohdan mukaan videoneuvottelun järjestämiseen osallistuvan unkarilaisen tuomioistuimen on myös ilmoitettava kuultavalle todistajalle, että hänen osallistumisensa on vapaaehtoista.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen osallistuvan henkilön henkilöllisyys selvitetään seuraavien seikkojen perusteella:

• henkilön antamat tiedot, joista käy ilmi hänen henkilöllisyytensä ja osoitteensa,
• virallinen kuvallinen henkilötodistus tai oleskeluasiakirja, joka esitetään laissa säädetyn teknisen laitteen välityksellä.

Jos tuomioistuin on määrännyt, että todistajaa koskevia tietoja on käsiteltävä luottamuksellisina, sen on varmistettava, että vain asiaa käsittelevä tuomari (tai oikeussihteeri, jos tämä suorittaa kuulemisen tai katselmuksen) voi nähdä todistajan virallisen henkilötodistuksen tai oleskeluasiakirjan silloin, kun asiakirjat näytetään laissa säädetyn teknisen laitteen välityksellä.

Tuomioistuin varmistaa, että sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen osallistuvan henkilön

• ilmoittama henkilöllisyys ja osoite vastaavat rekisteriin kirjattuja tietoja ja
• hänen esittämänsä virallinen henkilötodistus tai oleskeluasiakirja on voimassa ja vastaa rekisteriin kirjattuja tietoja.

Varmistaminen tapahtuu joko sähköisesti tai tekemällä suoraan hakuja tietokantoihin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuinkäsittelyssä ei vannota valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Siviiliprosessilain mukaan tilassa, jossa kuuleminen järjestetään sähköisen viestintäverkon välityksellä, on oltava paikalla henkilö, joka vastaa kuulemisessa käytettävän teknisen laitteiston toiminnasta.

Teknisestä laitteistosta vastaavan henkilön on varmistettava laitteiston moitteeton toiminta ennen sähköisen viestintäverkon välityksellä toteutettavan kuulemisen alkua. Jos laitteistossa on jokin vika, laitteistosta vastaavan henkilön on ilmoitettava asiasta heti käsittelypaikkakunnalla olevalle tuomarille ja pyrittävä ratkaisemaan ongelma välittömästi. Sen jälkeen hänen on ilmoitettava kirjallisesti viasta ja sen korjaamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä omalle esimiehelleen. Sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävää kuulemista ei voida käynnistää tai jatkaa ennen kuin vika on korjattu. Menettelyvaihe, joka oli käynnissä silloin kun sähköisen viestintäverkon välityksellä toteutettavassa kuulemisessa käytettävään tekniseen laitteistoon tuli vika tai toimintahäiriö, on tarvittaessa uusittava.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Yleensä ei tarvita lisätietoja.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, videoneuvottelun avulla kuulluilta henkilöiltä välittömästi saadut todisteet voi vastaanottaa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuin. Toimivaltainen viranomainen voi todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 4 kohdan nojalla osoittaa maltalaisen tuomioistuimen osallistumaan välittömään todisteiden vastaanottamiseen. Tällaisissa tapauksissa maltalainen tuomioistuin voi nimittää oikeusavustajan tähän tarkoitukseen Maltan siviiliprosessilain 97 A §:n 3 momentin (Code of Organisation and Civil Procedure, Maltan lainsäädännön 12 luku) mukaisesti.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi harkintansa mukaan sallia todisteiden vastaanottamisen videoneuvottelun avulla tarpeellisiksi katsominsa ehdoin ja määräyksin. Tästä säädetään siviiliprosessilain 622 B §:n 2 momentissa (Maltan lainsäädännön 12 luku). Tämän säännöksen osalta pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi myös määrätä, että todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla tapahtuu siten, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu siihen.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Tällaisia rajoituksia ei ole. Todistajia, asiantuntijoita ja asianosaisia voidaan kuulla videoneuvottelun avulla lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa se olisi kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden vastaista. Samoja todistajien kelpoisuutta koskevia sääntöjä sovelletaan riippumatta siitä, kuullaanko todistajaa paikan päällä vai videoneuvottelun avulla.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Tällaisia rajoituksia ei ole sillä edellytyksellä, että todisteiden vastaanottamista koskeva pyyntö ei ole kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden vastainen.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Siviiliprosessilain 622 B §:n 2 momentissa (Maltan lainsäädännön 12 luku) jätetään pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen harkintavaltaan määrittää paikka, jossa kuuleminen videoneuvottelun avulla tapahtuu. Käytännössä videoneuvottelu järjestetään useimmiten tuomioistuinrakennuksessa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kyllä, kaikkien todisteiden ääni- tai videotallennus on sallittua tuomioistuimissa jo käytössä olevan tallennusjärjestelmän avulla siviiliprosessilain 622 B §:n 1 momentin mukaisesti (Maltan lainsäädännön 12 luku).

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, kuuleminen on järjestettävä tapauksen mukaan maltan tai englannin kielellä, kuten oikeudenkäyntimenettelyistä (englannin kielen käytöstä) annetun lain 2 §:ssä (Judicial Proceedings (Use of English Language) Act, Maltan lainsäädännön 189 luku) säädetään. Jos todistaja ei ymmärrä maltaa eikä englantia, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi nimittää tulkin.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, kuulemisen kieli riippuu siitä, osallistuuko todisteiden vastaanottamiseen maltalainen tuomioistuin vai nimetty oikeusavustaja (ks. kysymys 1).

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin nimittää tulkin siviiliprosessilain 596 §:n (Maltan lainsäädännön 12 luku) mukaisesti. Todistajan kutsunut osapuoli vastaa alustavasti tulkin nimittämisestä aiheutuvista kustannuksista. Tulkki on sijoitettava paikkaan, jossa pyynnön vastaanottanut tuomioistuin määrää kuulemisen tapahtuvan (ks. kysymys 4).

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin nimittää tulkin ja määrää, mihin tulkki on sijoitettava.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, todistajat kutsutaan kuultavaksi haasteella, jossa mainitaan kuulemisajankohta ja -paikka. Haaste on laadittava vähintään kuukautta ennen kuulemista, jotta se voidaan antaa ajoissa tiedoksi kuultavalle.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ilmoittaa kuulemisajankohdan ja -paikan suoraan kuultavalle. Vaihtoehtoisesti toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kuulemisajankohta ja -paikka kuultavalle sähköpostitse tai puhelimitse. Tätä varten pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on toimitettava kuultavan henkilön tarvittavat yhteystiedot.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelujärjestelmän käyttö on maksutonta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Tällaisissa tapauksissa pyynnön esittänyt tuomioistuin on velvollinen varmistamaan todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen välitöntä todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön esittämistä, että todisteiden vastaanottaminen suoritetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin ei voi (kysymyksen 8 mukaisesti) toimittaa kuultavan henkilön yhteystietoja, tätä pidetään yleensä osoituksena siitä, että todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 2 kohdan vaatimusta ei ole noudatettu, paitsi jos pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tai toimivaltaisten viranomaisten keskinäisellä yhteistyöllä voidaan muulla tavoin todentaa, että tätä säännöstä on noudatettu.

Jos maltalainen tuomioistuin tai oikeusavustaja on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 4 kohdan nojalla määrätty osallistumaan kuulemiseen, tuomioistuin tai oikeusavustaja voi suoraan ilmoittaa kuultavalle todisteiden vastaanottamisen vapaaehtoisuudesta.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin vahvistaa kuultavan henkilöllisyyden ja tarkistaa sen tarvittaessa kyseisen henkilön henkilökortista tai passista. Käytännössä todistajalle esitetään usein ensiksi pyyntö ilmoittaa nimensä valaehtoisesti.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, kuultavan henkilöllisyyden vahvistaa pyynnön esittänyt tuomioistuin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kansallisessa lainsäädännössä valan vannomisesta ennen todistamista säädetään pääsääntöisesti siviiliprosessilaissa (Maltan lainsäädännön 12 luku). Roomalaiskatolista uskoa tunnustava todistaja vannoo valan uskontokuntansa jäsenten tapojen mukaisesti, kun taas todistaja, joka ei tunnusta kyseistä uskoa, vannoo valan tavalla, jota hän itse pitää omaatuntoaan vahvimmin sitovana. Todistajat vannovat kertovansa totuuden, koko totuuden eivätkä mitään muuta kuin totuuden.

Todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaiseen todisteiden välittömään vastaanottamiseen ei kuitenkaan sovelleta valan vannomista koskevia kansallisia vaatimuksia. Valan vannomisen järjestäminen pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti on pyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Yhteyshenkilö:

Nathalie Cutajar, vanhempi virkailija

Puh. +356 2590 2346

nathalie.cutajar@courtservices.mt

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittävän tuomioistuimen on ilmoitettava ennen kuulemispäivää seuraavat tiedot:

1. aikavyöhyke
2. ajanvaraus testausta varten (päivämäärä ja kellonaika)
3. kiinteä IP-osoite
4. teknisen yhteyshenkilön yhteystiedot.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Alankomaiden siviiliprosessilaissa ei säädetä tästä menettelystä erikseen. Videoneuvottelun käyttöä ei ole kielletty, joten se on lain mukaan mahdollista.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Jos henkilöä voidaan kuulla siviiliprosessioikeuden nojalla, kuuleminen voi periaatteessa tapahtua myös videoneuvottelun avulla. Tästä ei säädetä siviiliprosessilaissa erikseen.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Erityisistä rajoituksista ei ole säädetty. Asiaan sovelletaan kansallisen siviiliprosessilain säännöksiä.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Videoneuvottelun avulla tapahtuvalle kuulemiselle ei ole säädetty erityisiä rajoituksia. Asiaan sovelletaan kansallisen siviiliprosessilain säännöksiä. Pääsääntöisesti henkilöitä on kuultava tuomioistuimessa. Tästä voidaan poiketa, jos kuultava on estynyt saapumasta tuomioistuimeen esimerkiksi sairauden tai muun syyn vuoksi (siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering) 175 §).

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Alankomaalaisen tuomioistuimen videoneuvottelun avulla toteuttama kuuleminen rinnastetaan tavallisen kuulemisen suoraan lähetykseen. Lain mukaan tutkintatuomari laatii todistajan kuulemisesta pöytäkirjan. Samoja sääntöjä sovelletaan myös videoneuvottelun avulla tapahtuvaan kuulemiseen, joten myös siitä on laadittava pöytäkirja. Laki ei estä tekemästä kuulemisesta pöytäkirjan lisäksi kuva- tai äänitallennetta, mutta tällaista tallennetta ei voida rinnastaa pöytäkirjaan.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin sijaitsee Alankomaissa, kuuleminen tapahtuu hollanniksi. Tähän ei sovelleta mitään erityisiä sääntöjä. Alankomaiden täytäntöönpanolainsäädännössä on kuitenkin sääntö, jonka mukaan toimivaltainen viranomainen voi asettaa todisteiden suoraa vastaanottamista varten ehtoja, joiden se katsoo olevan hyvän oikeudenhoidon kannalta hyödyllisiä tai tarpeellisia.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Alankomaiden siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen tulkkien käytöstä. Siviilioikeudellisissa asioissa osapuolten on periaatteessa hankittava tulkki itse.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Alankomaiden täytäntöönpanolainsäädännön mukaan pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi päättää, kumpi osapuoli vastaa todistajien kutsumisesta tuomioistuimeen todisteiden vastaanottamista varten.

Myös pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen kirjaaja voi huolehtia todistajien kutsumisesta, jos sitä ei määrätä osapuolten tehtäväksi. Alankomaiden siviiliprosessilain mukaan kutsu on toimitettava todistajille vähintään viikkoa (ja myöhemmin annettavan lainsäädännön mukaan vähintään 10 päivää) ennen kuulemista.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Osapuolten ei tarvitse maksaa tästä kuulemismuodosta ja videotekniikan käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Alankomaiden lainsäädännön nojalla näitä kustannuksia ei veloiteta. Kustannuksista vastaa valtio, jolta voidaan hakea korvausta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 18 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Asetuksen (EY) N:o 1206/2001 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos välitön todisteiden vastaanottaminen edellyttää henkilön kuulemista, pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta. Tältä osin ei sovelleta muita vaatimuksia.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Alankomaiden siviiliprosessilain nojalla tuomari selvittää todistajan henkilöllisyyden (siviiliprosessilain 177 §).

Tuomari pyytää todistajaa ilmoittamaan suku- ja etunimensä, ikänsä, ammattinsa ja koti- tai asuinpaikkansa. Lisäksi todistajan on ilmoitettava, mikä on hänen suhteensa osapuoliin (esimerkiksi sukulaisuus- tai työsuhde).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Alankomaiden siviiliprosessilain mukaisesti tuomari pyytää todistajaa vannomaan ennen kuulustelua valan tai antamaan juhlallisen vakuutuksen, jossa hän vakuuttaa kertovansa totuuden ja vain totuuden. Jos todistaja ei tämän jälkeen puhu totta, hän syyllistyy väärän valan antamiseen. Todisteiden välitön vastaanottaminen tapahtuu pyynnön esittävän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Tieto- ja viestintätekniikasta vastaava tuomioistuimen yksikkö (SPIRIT) esittää kansainvälisen oikeusapupyynnön kuulemisen järjestämisestä videoneuvottelun avulla. Tämä yksikkö vastaa teknisistä ja logistisista järjestelyistä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Tällaisia tietoja voidaan pyytää toimivaltaisen viranomaisen välityksellä.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Itävalta

Kaikissa toimipaikoissa, joissa on oikeusministeriön toimittamat videoneuvottelulaitteet, yksi työntekijä vastaa näiden laitteiden toiminnasta. Kyseinen henkilö voi käyttää videoneuvottelulaitteita ja tehdä vähäisiä muutoksia asetuksiin. Kaikki videoneuvottelulaitteet ovat yhteydessä liittovaltion oikeusministeriön (Bundesministerium für Justiz) IT-osaston keskusyksikköön. Sieltä käsin IT-ylläpitäjät voivat säätää kaikkia Itävallassa olevia videoneuvottelujärjestelmiä.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Molemmat videoneuvottelun välityksellä tapahtuvan todisteiden vastaanottamisen tavat ovat mahdollisia ja sallittuja Itävallassa. Itävallan siviiliprosessilainsäädännön muodostavat siviiliprosessilaki (Zivilprozessordnung, ZPO), joka koskee riita-asioita, ja hakemusasioista annettu laki (Außerstreitgesetz, AußStrG), joka koskee riidattomia asioita. Todisteiden vastaanottamista koskevat säännökset sisältyvät ZPO:hon (266–389 §) ja AußStrG:hen (16, 20 ja 31–35 §, joissa viitataan osittain ZPO:hon) sekä tietyntyyppisiä menettelyjä koskeviin yksittäisiin säännöksiin (kuten velvollisuudesta osallistua isyyteen liittyviin menettelyihin annettu 85 §). Asiaa koskevat kansalliset menettelyt ja oikeussäännöt kuvataan yksityiskohtaisesti seuraaviin kysymyksiin annettavissa vastauksissa ja tietosivulla ”Todisteiden vastaanottaminen – Itävalta”.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

ZPO:n 277 §:n (riita-asiat) ja AußStrG:n 35 §:n (hakemusasiat), luettuna yhdessä ZPO:n 277 §:n kanssa, mukaan videoneuvottelua voidaan käyttää todisteiden vastaanottamiseen ja siten myös asianosaisten, todistajien ja asiantuntijatodistusten kuulemiseen.

Covid-19-pandemiasta johtuvia liitännäistoimenpiteitä oikeudenkäytössä koskevan 1. lain (1. COVID-19-Justiz-Begleitgesetz) (Itävallan virallinen lehti (Bundesgesetzblatt, BGBl) I) 16/2020, sellaisena kuin se on muutettuna BGBl I:ssä 224/2022) 3 §:ssä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön mahdollisuus pitää asianosaisten suostumuksella suullisia käsittelyjä ja kuulemisia ilman asianosaisten tai heidän edustajiensa fyysistä läsnäoloa. Tällöin käytetään asianmukaisia teknisiä viestintävälineitä puheen ja kuvan välittämiseen ja otetaan vastaan todisteita suullisessa käsittelyssä tai sen ulkopuolella, vaikka ZPO:n 277 §:n mukaiset edellytykset eivät täyty. Kuultaville henkilöille annetaan lisäksi osallistumismahdollisuus.

Tämä säännös otettiin käyttöön pandemian vuoksi. Sillä pyrittiin pitämään ihmisten väliset lähikontaktit mahdollisimman vähäisinä ja välttämään suullisissa käsittelyissä sellaisten henkilöiden suora kohtaaminen, jotka eivät todennäköisesti muuten tapaisi toisiaan.

Ensimmäisen Covid-19-pandemiasta johtuvista liitännäistoimenpiteistä oikeudenkäytössä annetun lain (COVID-19-Justiz-Begleitgesetz (BGBl I 16/2020, sellaisena kuin se on muutettuna virallisessa lehdessä BGBl I 224/2022)) voimassaolo päättyi 30. kesäkuuta 2023.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

ZPO:n 277 §:n (riita-asiat) ja AußStrG:n 35 §:n (hakemusasiat) (luettuna yhdessä ZPO:n 277 §:n kanssa) mukaan videoneuvottelua voidaan käyttää todisteiden vastaanottamiseen. Todisteiden vastaanottamiselle voi kuitenkin olla käytännön esteitä esimerkiksi silloin, kun todisteiden vastaanottamisessa on tarkoitus käyttää varmenteita tai silmämääräistä tarkastusta.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Paikallinen tuomioistuin voi kutsua kenet tahansa kuultavaksi tuomioistuimeen videoneuvottelun välityksellä. Kaikissa itävaltalaisissa tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa ja vankiloissa on käytössä ainakin yksi videoneuvottelujärjestelmä.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliasioiden osalta Itävallan lainsäädäntöön ei sisälly yleisiä tietosuojasäännöksiä, joissa säädettäisiin videoneuvottelun välityksellä toteutettavan kuulemisen tallentamisesta. Tallentaminen edellyttää siten kaikkien videoneuvotteluun osallistuvien henkilöiden suostumusta. Tämä koskee todisteiden välillistä vastaanottamista, joka jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun asetuksen (EY) N:o 2020/1783 (jäljempänä ”asetus”) 12 artiklan 2 kohdan mukaan on toteutettava pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen.

Todisteiden välitöntä vastaanottamista koskeva pyyntö täytetään lähtökohtaisesti kuitenkin pyynnön esittäneen valtion lainsäädännön mukaisesti (asetuksen 19 artiklan 8 kohta). Jos kyseisen valtion lainsäädännössä säädetään, että videoneuvottelut voidaan tallentaa myös ilman asianomaisten henkilöiden suostumusta, tämä on sallittua Itävallan näkökulmasta.

Videoneuvottelun välityksellä toteutettavat kuulemiset voidaan periaatteessa tallentaa kaikilla videoneuvottelujärjestelmillä. Paikoissa, joissa tuomioistuinmenettelyt tallennetaan yleisesti (monissa rikostuomioistuimissa), olemassa olevia teknisiä laitteita voidaan käyttää videoneuvottelun välityksellä toteutettavan kuulemisen tallentamiseen. Kuuleminen voidaan tallentaa kaikissa muissa tiloissa yksinkertaisesti käyttämällä asiaankuuluvaa tallennusvälinettä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan todisteet on otettava vastaan pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen. Kuuleminen on siten toteutettava saksan kielellä (joissain Itävallan tuomioistuimissa sallittuja kieliä ovat myös kroaatti, sloveeni tai unkari). Pyynnön esittänyt tuomioistuin voi pyytää, että käytetään sen omaa virallista kieltä (tai jotain muuta kieltä) osana erityistä menettelyä sen todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön täyttämiseksi. Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi kuitenkin hylätä pyynnön, jos se esimerkiksi aiheuttaisi merkittäviä käytännön vaikeuksia (asetuksen 12 artiklan 3 kohta).

b) Asetuksen 19 artiklan 8 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on otettava todisteet välittömästi vastaan lähtökohtaisesti jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti. Käytettävän kielen on siten oltava jokin kyseisessä lainsäädännössä säädetyistä virallisista kielistä. Pyynnön vastaanottaneena jäsenvaltiona Itävallalla on kuitenkin asetuksen 19 artiklan 4 kohdan mukaan oikeus vaatia sen virallisen kielen käyttämistä edellytyksenä todisteiden vastaanottamiselle.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun kyseessä on todisteiden välillinen vastaanottaminen, asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollisesti maksetusta korvauksesta huolimatta vastuu tulkkauksen järjestämisestä on ensisijaisesti pyynnön vastaanottaneella tuomioistuimella. Asianomaisten tuomioistuinten olisi kuitenkin tehtävä rakentavaa yhteistyötä (kuten muillakin aloilla).

Kun kyseessä on todisteiden välitön vastaanottaminen, asetuksen 20 artiklan mukaan vastuu tulkkauksen järjestämisestä on ensisijaisesti pyynnön esittäneellä tuomioistuimella. Asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa säädetään kuitenkin pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion velvollisuudesta auttaa tulkin löytämisessä.

Päätös siitä, minkä maalaisia tulkkeja käytetään, on tehtävä sen perusteella, mikä on tarkoituksenmukaista yksittäistapauksessa.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kuultava henkilö kutsutaan kuultavaksi videoneuvottelun välityksellä Itävallassa samalla tavalla ja kuulemiseen sovelletaan samoja tiedoksiannon määräaikoja kuin silloin, jos hänet kutsuttaisiin kuultavaksi asiaa käsittelevään tuomioistuimeen.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Internet-protokollaa (IP) käyttäen toteutettavan videoneuvottelun käytöstä ei tule kustannuksia. Jos videoneuvottelussa käytetään ISDN-yhteyttä, soittajille aiheutuu kustannuksia, aivan kuten puhelinsoitostakin. Nämä kustannukset vaihtelevat sen mukaan, missä ne laitteet sijaitsevat, joihin soitetaan.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Tämä on ensisijaisesti pyynnön esittäneen tuomioistuimen velvollisuus, ja sitä sitoo asetuksen 19 artiklan 2 kohta. Useimmissa tapauksissa pyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää itse kyseiset henkilöt paikalle videoneuvotteluun. Jos Itävallan keskusviranomainen tai itävaltalainen tuomioistuin havaitsee, että asetuksen 19 artiklan 2 kohtaa on mahdollisesti rikottu todisteiden välittömän vastaanottamisen valmistelussa tai toteutuksessa, viranomaisen tai tuomioistuimen on yhteistyössä pyynnön esittäneen tuomioistuimen kanssa huolehdittava siitä, että tätä säännöstä noudatetaan asianmukaisesti. Itävaltalaisten tuomioistuinten työntekijät ovat saaneet koulutusta asetuksen noudattamisessa, ja heillä on myös mahdollisuus tutustua EU:n tasolla laadittuun julkaisuun ”Opas videoneuvotteluista rajatylittävissä oikeudenkäynneissä” oikeusministeriön intranet-verkon kautta.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Henkilöllisyys tarkistetaan virallisella valokuvallisella henkilöllisyystodistuksella myös kuulemisen yhteydessä (ZPO:n 340 §:n 1 momentti).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Asianosaisten valan vannomisesta säädetään ZPO:n 377 ja 379 §:ssä ja todistajien valan vannomisesta puolestaan ZPO:n 336–338 §:ssä.

Sekä asianosaisten että todistajien on vannottava vala. Asianosaisia ei voida oikeudellisesti pakottaa vannomaan valaa, kun taas todistajille voidaan määrätä seuraamuksia, jos he lainvastaisesti kieltäytyvät valan vannomisesta (ZPO:n 325 ja 326 §; seuraamuksiksi voidaan määrätä sakkoa tai enintään kuuden viikon vankeusrangaistus).

Rikoslain (Strafgesetzbuch, StGB) 288 §:n 2 momentin mukaan väärän todistuksen antaminen tai vahvistaminen valaehtoisesti tai väärän valan antaminen, joista säädetään asiaa koskevassa lainsäädännössä, ovat rangaistavia tekoja. Niistä voidaan määrätä rangaistukseksi vankeutta kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen.

Menettelyn asianosaisen, joka ei ole vannonut valaa, antamaa väärää todistusta ei pidetä rangaistavana tekona. Sen sijaan todistajalle, joka ei ole vannonut valaa ja antaa väärän todistuksen, voidaan määrätä enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus (StGB:n 288 §:n 1 momentti).

Siviiliprosessilain täytäntöönpanosta annetun lain (Einführungsgesetz zur Zivilprozessordnung) XL §:n mukaan valan vannomisessa on noudatettava 3. toukokuuta 1868 annetun lain (Reichsgesetzsblatt nro 33 (valan kaava ja muut muodollisuudet) säännöksiä (ks. https://alex.onb.ac.at/cgi-content/alex?aid=rgb&datum=18680004&seite=00000067).

ZPO:n 336 §:n 1 momentin ja 377 §:n 1 momentin mukaan henkilöt, jotka on aiemmin tuomittu väärän todistuksen antamisesta tai jotka ovat alle 14-vuotiaita taikka jotka eivät ymmärrä riittävästi valan luonnetta ja merkitystä kypsymättömyyden tai älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi, eivät voi vannoa valaa. Tämän vuoksi heitä ei voida kuulla valaehtoisesti.

Edellä mainittuja todistajan tai asianosaisen valaehtoista kuulemista koskevia säännöksiä ei voida soveltaa tapauksissa, joista säädetään hakemusasioista annetussa laissa (AußStrG:n 35 §).

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Kaikissa toimipaikoissa, joissa on oikeusministeriön toimittamat videoneuvottelulaitteet, yksi työntekijä vastaa näiden laitteiden toiminnasta. Kyseinen henkilö voi käyttää videoneuvottelulaitteita ja tehdä vähäisiä muutoksia asetuksiin. Kaikki videoneuvottelulaitteet ovat yhteydessä liittovaltion oikeusministeriön (Bundesministerium für Justiz) IT-osaston keskusyksikköön. Sieltä käsin IT-ylläpitäjät voivat säätää kaikkia Itävallassa olevia videoneuvottelujärjestelmiä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan seuraavat tiedot:

• IP-osoite ja/tai ISDN-numero ja suuntanumero
• etälaitteen teknisistä seikoista pyynnön esittäneessä tuomioistuimessa vastaavan henkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Puolassa todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun avulla jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) 25 päivänä marraskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/1783 (uudelleenlaadittu teksti) 12–14 ja 19–21 artiklan mukaisesti. Videoneuvottelusta säädetään Puolan siviiliprosessilaissa (Kodeks Postępowania Cywilnego), jäljempänä ’siviiliprosessilaki’, ja erityisesti sen 151 §:n 2 momentissa ja 235 §:n 2 momentissa sekä 11 päivänä maaliskuuta 2024 annetussa oikeusministerin asetuksessa, jossa säädetään tuomioistuinrakennuksissa käytetyistä teknisistä laitteista ja resursseista todisteiden vastaanottamiseksi etäistunnossa siviilioikeudellisissa menettelyissä, tällaisten teknisten laitteiden ja resurssien käyttötavoista ja todisteiden vastaanottamisen aikana tehtyjen tallenteiden säilyttämis-, jäljentämis- ja kopiointimenetelmistä (Puolan säädöskokoelma 2024, 357 kohta), ja 5 päivänä maaliskuuta 2024 annetussa oikeusministerin ilmoituksessa etäistuntoon osallistumisen edellyttämistä ohjelmisto- ja laitteistovaatimuksia koskevista teknisistä standardeista (Puolan säädöskokoelma, oikeusministeriö 2024, 82 kohta).

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Puolan laissa ei aseteta tällaisia rajoituksia: asiantuntijoita, asianosaisia ja todistajia voidaan kuulla videoneuvottelun avulla.

Tuomioistuin voi määrätä, että todisteet otetaan vastaan etäyhteydellä etäistunnossa, jollei todisteiden luonne sitä estä (siviiliprosessilain 235 §:n 2 momentti).

Osapuoli voi vastustaa sitä, että todistajaa kuullaan etäistunnossa oikeussalin ulkopuolella. Vastustus on kuitenkin esitettävä viimeistään seitsemän päivän kuluttua siitä, kun osapuoli on saanut tiedon siitä, että todisteet on tarkoitus ottaa vastaan tällä tavoin. Jos vastalause hyväksytään, tuomioistuin kutsuu todistajan saapumaan henkilökohtaisesti oikeussaliin (siviiliprosessilain 263 §:n 1 momentti).

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Puolan lainsäädäntö ei sisällä erityisiä sääntöjä siitä, minkä tyyppisiä todisteita videoneuvottelun avulla voidaan vastaanottaa. Siinä edellytetään ainoastaan, että todistelun luonne ei ole esteenä sille (siviiliprosessilain 235 §:n 2 momentti). Käytännössä tiettyjen todisteiden, esimerkiksi silmämääräisesti tarkasteltavien todisteiden, vastaanottaminen videoneuvottelun välityksellä voi osoittautua mahdottomaksi tai hyvin hankalaksi. Asian lopullinen arviointi jätetään tuomioistuimen tehtäväksi.

Puheenjohtajana toimiva tuomari voi määrätä käyttämään julkisessa istunnossa teknisiä välineitä, joiden avulla istunto voidaan järjestää etäyhteydellä (etäistunto), edellyttäen, että kuulemiseen sisältyvien toimien luonne ei estä tätä ja että etäistunnossa voidaan turvata täysin osapuolten prosessuaaliset oikeudet ja varmistaa menettelyn asianmukainen kulku. Tällöin tuomarit ja kirjaaja ovat läsnä oikeussalissa, mutta muiden istuntoon osallistuvien henkilöiden ei tarvitse olla tuomioistuimen tiloissa. Oikeudenkäynnin kuva- ja äänitallenteet toimitetaan oikeussalista paikkaan, jossa istuntoon etäyhteydellä osallistuvat henkilöt ovat, ja vastaavasti kyseisestä paikasta toimitetaan tallenteet tuomioistuinrakennukseen, jossa oikeudenkäynti tapahtuu (siviiliprosessilain 151 §:n 2 momentti).

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Jos kuuleminen tapahtuu videoneuvottelun välityksellä, kuultava henkilö ja käsittelyn muut osapuolet, jotka eivät ole oikeussalissa, voivat olla toisen tuomioistuimen tiloissa tai jossakin muussa paikassa.

Henkilön, joka osallistuu etäistuntoon muualla kuin tuomioistuimen tiloissa, on ilmoitettava tuomioistuimelle, missä hän on istunnon aikana. Hänen on myös pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että kyseisen paikan olosuhteet vastaavat tuomioistuimelta edellytettävää arvokkuutta eivätkä estä häntä osallistumasta oikeudenkäyntiin liittyviin toimiin. Jos henkilö ei toimita vaadittuja tietoja tai jos hänen käyttäytymisensä herättää perusteltuja epäilyjä siitä, osallistuuko hän asianmukaisesti oikeudenkäyntiin liittyviin toimiin etäistunnossa, tuomioistuin voi kutsua kyseisen henkilön saapumaan henkilökohtaisesti oikeuden istuntoon.

Etäistuntoon osallistuvan henkilön on puheenjohtajana toimivan tuomarin pyynnöstä annettava tiedot paikasta, jossa hän on, sekä henkilöistä, jotka ovat hänen kanssaan.

Jos kyseessä on henkilö, joka on menettänyt vapautensa, oikeudenkäyntiin osallistuu myös vankilan tai tutkintavankilan hallinnon edustaja, henkilön mahdollinen edustaja ja tarvittaessa tulkki.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Istuntopöytäkirja laaditaan pääsääntöisesti äänitallennuslaitteita tai ääni- ja kuvatallennuslaitteita käyttäen. Tässä tapauksessa myös tuomioistuin tallentaa videoneuvottelun avulla käydyn kuulemisen viran puolesta. Jos istuntopöytäkirja kuitenkin laaditaan ainoastaan kirjallisena (esimerkiksi jos oikeussalissa ei ole asianmukaisia välineitä), istunnon kulku vain kirjataan pöytäkirjaan eikä sitä tallenneta. Tämä koskee myös videoneuvottelun avulla pidettyjä istuntoja. Tässä tapauksessa osapuoli voi kuitenkin tallentaa istunnon kulun ääntä tallentavalla laitteella, esimerkiksi matkapuhelimella, jossa on sanelutoiminto. Tallentamiseen ei tarvita tuomioistuimen lupaa, vaan osapuolen täytyy ainoastaan ilmoittaa tuomioistuimelle aikeestaan tallentaa ääntä.

Oikeudenkäynnin kuva- ja äänitallenteet toimitetaan oikeussalista paikkaan, jossa istuntoon etäyhteydellä osallistuvat henkilöt ovat, ja vastaavasti kyseisestä paikasta toimitetaan tallenteet tuomioistuinrakennukseen, jossa oikeudenkäynti tapahtuu.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Jos kyseessä on 12–14 artiklassa tarkoitettu kuuleminen, se käydään pääsääntöisesti puolan kielellä. Puolan lainsäädännössä ei säädetä mahdollisuudesta toteuttaa kuulemisia Puolan tuomioistuimissa muulla kuin puolan kielellä.

b) Jos kyseessä on 19–21 artiklassa tarkoitettu välitön todisteiden vastaanottaminen, pyynnön esittänyt tuomioistuin määrää kielen, jolla kuuleminen toteutetaan. Asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 4 kohdan nojalla Puolan keskusviranomainen voi kuitenkin määrätä, että kuuleminen toteutetaan puolan kielellä tai että on järjestettävä tulkkaus puolan kielelle. Tämä koskee etenkin asetuksen 19 artiklan 4 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettuja tilanteita eli tilanteita, joissa puolalainen tuomioistuin osallistuu välittömään todisteiden vastaanottamiseen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Jos kyseessä on 12–14 artiklan mukainen kuuleminen, tulkin tarjoaa puolalainen tuomioistuin pyynnön vastaanottaneena tuomioistuimena. Säännöissä ei täsmennetä sitä, missä tulkin on oltava. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa tulkkia tarvitseva henkilö on menettänyt vapautensa (ks. kohta 4 edellä).

Jos suoritetaan välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan mukaisesti, tulkin järjestää paikalle pyynnön esittänyt tuomioistuin. Pyynnön esittänyt tuomioistuin päättää myös siitä, missä tulkki on kuulemisen aikana. Puolan keskusviranomainen voi asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 4 kohdan nojalla edellyttää, että tulkki on tietyssä paikassa.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

a) Jos kyseessä on 12–14 artiklan mukainen suullinen käsittely, pyynnön vastaanottanut puolalainen tuomioistuin ilmoittaa kuultavalle henkilölle kuulemisen ajankohdan ja paikan antamalla kutsun tiedoksi Puolan lain (erityisesti siviiliprosessilain 131–147 §:n) mukaisesti, käytännössä yleensä kirjattuna kirjeenä. Ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemän päivää ennen istunnon suunniteltua ajankohtaa. Tätä määräaikaa voidaan poikkeustilanteissa lyhentää kolmeen päivään (siviiliprosessilain 149 §). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuulemispäivä on asetettava noin kuukausi etukäteen. Tuomioistuin voi ilmoittaa asiasta henkilölle myös muilla sopiviksi katsomillaan keinoilla (esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse), jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian käsittelyn nopeuttamiseksi. Tuomioistuin voi siviiliprosessilain 149¹ §:n mukaan kutsua asianosaisia, todistajia, asiantuntijoita tai muita henkilöitä osallistumaan oikeudenkäyntiin sopivaksi katsomallaan tavalla, jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian käsittelyn nopeuttamiseksi. Toimitetulla kutsulla on laissa säädetyt vaikutukset, jos on selvää, että kutsu on saatettu vastaanottajan tiedoksi 149 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa. Nämä säännökset mahdollistavat sen, että tuomioistuin voi toimittaa kutsun saapua kuultavaksi muulla tavoin kuin siviiliprosessilain 131–147 §:ssä säädetyillä tiedoksiantotavoilla. Säännöksissä ei kuitenkaan määritellä kyseisiä muita tiedoksiantotapoja. Tämä tarkoittaa, että tuomioistuin voi lakisääteisten tiedoksiantotapojen lisäksi antaa kutsun tiedoksi millä tahansa muulla tavalla, kuten puhelimitse (myös tekstiviestillä), faksilla, sähköpostilla ja muilla keinoilla.

b) Jos kyseessä on 19–21 artiklan mukainen välitön todisteiden vastaanottaminen, velvollisuus ilmoittaa kuulemisen ajankohta ja paikka on pyynnön esittävällä tuomioistuimella, joka soveltaa siihen omaa lainsäädäntöään. Jos kuulemisen järjestäminen vaatii yhteistyötä puolalaisen tuomioistuimen kanssa (esimerkiksi sen varmistamiseksi, että tuomioistuin osallistuu kuulemiseen, tai videoneuvotteluun tarvittavien tilojen ja välineiden varaamista varten), pyynnön esittäneen tuomioistuimen on kuulemisen ajankohtaa asettaessaan otettava huomioon laitteiden ja henkilöstön saatavuus puolalaisessa tuomioistuimessa. Saatavuus vaihtelee huomattavasti, ja se on selvitettävä tapauskohtaisesti.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Asetuksen (EU) 2020/1783 22 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti puolalaiset tuomioistuimet pyytävät artiklassa eriteltyjen kulujen korvaamista ja ennakkomaksua asiantuntijalausunnosta aiheutuvien kulujen korvaamiseksi. Puola vastaa muista videoneuvotteluun liittyvistä kuluista.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kuultavalle henkilölle, että kuuleminen on mahdollista vain, jos se perustuu vapaaehtoisuuteen ja järjestetään ilman pakkokeinoja. Jos puolalainen tuomioistuin osallistuu välittömään todisteiden vastaanottamiseen, se voi vaatia varmennusta siitä, että kuuleminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta (asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 2 ja 4 kohta).

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Tuomioistuin käyttää kuultavan henkilöllisyyden varmentamiseen asiakirjaa, joka vahvistaa tämän henkilöllisyyden tai henkilöllisyyden ja kansalaisuuden. Tällaisia asiakirjoja ovat Puolan kansalaisten osalta henkilökortti tai passi; muun maan kansalaisten osalta passi, matkustusasiakirja tai muu pätevä asiakirja, joka vahvistaa kuultavan henkilöllisyyden tai henkilöllisyyden ja kansalaisuuden. Myös todistajan kuuleminen aloitetaan kysymyksillä, jotka liittyvät todistajaan itseensä ja todistajan ja asianosaisten välisiin suhteisiin. Samat vaatimukset koskevat soveltuvin osin henkilöitä, jotka osallistuvat kuulemisiin tuomioistuimen ulkopuolella etäviestinnän mahdollistavien teknisten laitteiden avulla.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Jos kyseessä on 19–21 artiklan mukainen kuuleminen ja pyynnön esittänyt tuomioistuin ilmoittaa Puolan keskusviranomaiselle aikeesta ottaa todisteita vastaan todistajalta valan nojalla, keskusviranomainen voi pyytää saada nähtäväksi kyseisen valan tekstin. Jos vala on ristiriidassa Puolan lainsäädännön perusperiaatteiden kanssa, keskusviranomaisella on oikeus kieltäytyä kuulemisesta tai pyytää, että kuulemisessa käytetään kyseisen valatekstin sijaan Puolan lainsäädännön mukaista valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Jos videoneuvottelu tapahtuu puolalaisen tuomioistuimen tiloissa, puolalaisessa vankilassa tai puolalaisessa tutkintavankilassa, nämä laitokset tarjoavat erikoistuneita videoneuvottelupalveluita. Vastuuhenkilön yhteystiedot ilmoitetaan pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle osana videoneuvotteluja edeltäviä teknisiä järjestelyitä.

Puheenjohtajana toimiva tuomari voi määrätä vapautensa menettäneen henkilön osallistumaan oikeudenkäyntiin ainoastaan etäistunnossa. Tällöin etäistuntoon osallistuu vankilan tai tutkintavankilan hallinnon edustaja, vapautensa menettäneen henkilön mahdollinen edustaja ja tarvittaessa tulkki. Tätä säännöstä sovelletaan soveltuvin osin hoidettavina oleviin henkilöihin erillisten säännösten mukaisesti (siviiliprosessilain 151 §:n 4 momentti).

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Yleisesti ottaen Puolan lainsäädännössä ei edellytetä tällaisia lisätietoja. Jos lisätietoja kuitenkin tarvitaan (esimerkiksi teknisistä järjestelyistä puolalaisen tuomioistuimen kanssa), kyseiset tiedot on kirjoitettava puolan kielellä tai niiden mukana on toimitettava puolankielinen käännös. Videoneuvottelut (etäistunnot) ovat sallittuja edellyttäen, että kuulemiseen sisältyvien toimien luonne ei estä tätä ja että etäistunnossa voidaan kaikilta osin turvata osapuolten prosessuaaliset oikeudet ja varmistaa menettelyn asianmukainen kulku. Tällöin tuomarit ja kirjaaja ovat läsnä oikeussalissa, mutta muiden istuntoon osallistuvien henkilöiden ei tarvitse olla tuomioistuimen tiloissa.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Portugalin lainsäädännön mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen tuomarin on otettava videoneuvottelutekniikan avulla kuultavien henkilöiden esittämät lausunnot välittömästi vastaan ilman, että pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tuomari toimii asiassa. Tätä sääntöä sovelletaan jäsenvaltion sisäisissä menettelyissä, joissa henkilöä kuullaan videoneuvottelun välityksellä. Samaa käytäntöä sovelletaan valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa, joissa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuin pyytää, että kuuleminen toteutetaan videoneuvottelutekniikan avulla 25. marraskuuta 2020 annetun asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan mukaisesti.

Valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuin voi vaihtoehtoisesti pyytää, että kuuleminen toteutetaan videoneuvottelun välityksellä kyseisen asetuksen 12–14 artiklan mukaisesti.

Todisteiden vastaanottamista videoneuvottelun välityksellä asiantuntijoilta, todistajilta ja asianosaisilta koskevat tärkeimmät kansalliset menettelysäännöt ovat seuraavat:

Asiantuntijat

Laitosten, laboratorioiden tai julkishallinnon yksiköiden asiantuntijoita kuullaan videoneuvottelun välityksellä heidän työpaikallaan (siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 486 §:n 2 momentti).

Todistajat

Todistajia, jotka asuvat sen tuomiopiirin ulkopuolella, jossa tuomioistuin tai sen osasto sijaitsee, voidaan kuulla reaaliaikaisesti ääni- ja kuvayhteyden muodostavien teknisten laitteiden avulla heidän asuinpaikkansa alueella toimivasta tuomioistuimesta, tuomioistuimen osastosta, tarkoitukseen hyväksytyistä kaupungin tai kunnan tiloista tai alueella sijaitsevasta muusta julkisesta rakennuksesta käsin (siviiliprosessilain 502 §).

Kuulemispäivänä todistajat todistavat henkilöllisyytensä sen tuomioistuimen, tuomioistuimen osaston tai julkisen tilan virkailijalle, jossa todistajanlausunto annetaan, ja sen jälkeen kuulemisen suorittavat asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä asianosaisten asianajajat reaaliaikaisen ääni- ja kuvayhteyden muodostavan teknisen laitteen avulla; lausunnon antamispaikassa toimivan tuomarin toimia ei tarvita.

Sen estämättä, mitä kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin oikeudessa määrätään ja säädetään, ulkomailla asuvia todistajia kuullaan reaaliaikaisen ääni- ja kuvayhteyden muodostavan teknisen laitteen avulla, jos todistajan asuinpaikassa on käytettävissä tarvittavat tekniset laitteet.

Lissabonin ja Porton suurkaupunkialueiden tuomioistuimissa ja tuomioistuinten osastoissa käsiteltävissä asioissa kuulemista ei toteuteta reaaliaikaisen ääni- ja kuvayhteyden muodostavan teknisen laitteen avulla, jos kuultava todistaja asuu asianomaisella suurkaupunkialueella.

Jos henkilön, jonka on annettava todistajanlausunto, on kuitenkin mahdotonta tai erittäin vaikeaa saapua kuultavaksi, tuomari voi päättää asianosaisten suostumuksella, että selvennykset, joita tarvitaan asian ratkaisemiseksi asianmukaisesti, esitetään puhelimitse tai muulla tuomioistuimen ja todistajan välisellä suoralla viestintävälineellä, jos tutkittavat tai selvennettävät tosiseikat ovat luonteeltaan sellaisia, että tätä kuulemismenettelyä voidaan käyttää (siviiliprosessilain 520 §).

Asianosaiset

Siviiliprosessilain 502 §:ään sisältyviä sääntöjä, jotka koskevat todistajanlausunnon antamista videoneuvottelun välityksellä, sovelletaan asianosaisiin, jotka asuvat kyseisen tuomiopiirin ulkopuolella (itsehallintoalueiden tapauksessa kyseisen saaren ulkopuolella) (siviiliprosessilain 456 §).

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Erityisiä rajoituksia ei ole. Portugalin lainsäädännön mukaan todistajia, asianosaisia ja asiantuntijoita voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä, kuten edellä lainatuissa säännöksissä todetaan.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Ks. edelliseen kysymykseen annettu vastaus.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Pääsääntönä on, että henkilöä on kuultava videoneuvottelun välityksellä tuomioistuimen tiloissa. Julkishallinnon yksiköiden asiantuntijoita voidaan kuitenkin kuulla videoneuvottelun välityksellä heidän työpaikallaan. Poikkeustapauksissa eli siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 520 §:ssä (ks. vastaus kysymykseen 1) säädetyissä tilanteissa tuomioistuin voi kuulla videoneuvottelun välityksellä henkilöä, joka on muualla kuin tuomioistuimen tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kyllä, videoneuvottelutekniikan avulla toteutettavat kuulemiset tallennetaan aina tuomioistuimen äänitysjärjestelmällä. Tämä perustuu Portugalin siviiliprosessilain 155 §:ään.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun Portugali on pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio, kuulemisen kieli vaihtelee tilanteen mukaan seuraavasti:

a) Kun pyynnöt esitetään asetuksen (EU) N:o 2020/1783 12–14 artiklan mukaisesti, käytetään portugalin kieltä. Jos on kuultava ulkomaiden kansalaisia, nämä voivat käyttää toista kieltä, elleivät osaa portugalia. Tässä tapauksessa pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta pyynnön vastaanottaneelle tuomioistuimelle, jotta viimeksi mainittu voi hankkia kuulemiseen tulkin.

b) Kun pyynnöt esitetään asetuksen (EU) N:o 2020/1783 19–21 artiklan mukaisesti, käytettävä kieli on kieli, josta säädetään sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, jossa pyynnön esittänyt tuomioistuin toimii. Jos kuultavat henkilöt eivät osaa kyseistä kieltä, pyynnön esittänyt tuomioistuin voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hankkia kuulemiseen tulkin. Vaihtoehtoisesti pyynnön esittänyt tuomioistuin voi pyytää pyynnön vastaanottanutta Portugalin tuomioistuinta hankkimaan kuulemiseen tulkin.

Kaikissa edellä a ja b kohdassa mainituissa tapauksissa, joissa tulkkia on tarpeen pyytää osallistumaan kuulemiseen pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimessa, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin pyytää pyynnön esittänyttä tuomioistuinta korvaamaan tulkille maksetun palkkion (kuten asetuksen (EU) 2020/1783 22 artiklan 2 kohdassa säädetään).

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Nämä tiedot sisältyvät kysymykseen 6 annettuun vastaukseen.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Portugalin lainsäädännössä kuulemisprosessiin ja henkilön kuultavaksi kutsumiseen sovellettavasta menettelystä säädetään lähinnä Portugalin siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 7 §:n 3 momentissa, 172 §:n 5 ja 6 momentissa, 220 §:ssä, 247 §:n 2 momentissa, 251 §:n 1 momentissa sekä 417, 507, 508 ja 603 §:ssä.

Tuomioistuimen kirjaamon velvollisuutena on yleensä ilmoittaa todistajille, asiantuntijoille, asianosaisille ja heidän edustajilleen, milloin heidän on oltava läsnä tuomioistuinmenettelyssä tuomioistuimen määräyksen mukaisesti. Jos asianosainen vaatii todistajan kuulemista videoneuvottelun välityksellä, tuomioistuimen kirjaamo vastaa todistajan kutsumisesta kuultavaksi.

Tiedoksiannot, joilla kutsutaan todistajia, asiantuntijoita ja muita asiaan liittyviä henkilöitä (esim. tulkki tai tekninen neuvonantaja) kuultaviksi tuomioistuimeen, lähetetään kirjattuna kirjeenä. Tiedoksiannossa ilmoitetaan kuulemisen ajankohta, paikka ja tarkoitus. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, vaikka vastaanottaja kieltäytyisi vastaanottamasta kirjettä. Postinjakaja kirjaa tällöin vastaanottajan kieltäytyneen vastaanottamisesta.

Tiedoksiannot, joilla asianosainen kutsutaan kuultavaksi tuomioistuinmenettelyyn tai antamaan todistajanlausunto, lähetetään kirjattuna kirjeenä ja osoitetaan kyseiselle asianosaiselle. Tiedoksiannossa mainitaan kuulemisen ajankohta, paikka ja tarkoitus. Jos asianosainen on nimennyt oikeudenkäyntiasianajajan (advogado) tai jos asianosaista edustavat samanaikaisesti oikeudenkäyntiasianajaja ja toimistoasianajaja (solicitador), tiedoksianto on osoitettava molemmille.

Tiedoksianto asianosaisten edustajille suoritetaan sähköisesti 26. elokuuta 2013 annetun ministeriön toimeenpanomääräyksen (portaria) nro 280/2013 25 §:n mukaisesti. Tietojärjestelmä todentaa tiedoksiannon ajankohdan.

Lainsäädännössä ei nimenomaisesti säädetä, miten paljon etukäteen kuuleminen on annettava tiedoksi. Edellä mainituissa tapauksissa tiedoksianto katsotaan suoritetuksi kolmantena päivänä sen kirjaamisesta tai siitä, kun se on suoritettu sähköisesti. Jos kolmas päivä ei ole arkipäivä, tiedoksianto katsotaan suoritetuksi ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. Käytännön syistä kuulemisajankohtaan sovelletaan vähintään tätä tiedoksiannon määräaikaa, jotta voidaan katsoa, että tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti.

Kiireellisissä tapauksissa todistajia, asiantuntijoita, muita asiaan liittyviä henkilöitä, asianosaisia tai heidän edustajiaan voidaan kutsua kuultaviksi (tai kutsu voidaan peruuttaa) sähkeitse, puhelimitse tai muilla vastaavilla keinoilla. Yhteydenotto puhelimitse merkitään aina asiakirja-aineistoon, ja sitä seuraa kirjallinen vahvistus.

Jos henkilö, jonka olisi pitänyt olla läsnä tuomioistuimessa, ei saavu paikalle, henkilön on perusteltava poissaolonsa kuulemisessa tai viiden päivän kuluessa siitä (määräaika lasketaan kalenteripäivinä; jos viimeinen päivä ei ole arkipäivä, määräaikaa jatketaan seuraavaan arkipäivään).

Portugalin lainsäädännössä säädetään seuraamuksia kuulemistilaisuuteen saapumatta jättämisestä. Jos todistaja jättää saapumatta, kun tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti eikä todistaja ole perustellut poissaoloaan laissa säädettyyn määräaikaan mennessä, määrätään sakkoa. Tuomari voi myös määrätä, että todistaja tuodaan tuomioistuimeen. Näitä seuraamuksia ei sovelleta, jos oikeudenkäyntiä lykätään muista kuin todistajan saapumatta jättämiseen liittyvistä syistä. Jos asiantuntija tai muu asiaan liittyvä henkilö jättää saapumatta tuomioistuimeen, kun tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti eikä hän ole perustellut poissaoloaan laissa säädettyyn määräaikaan mennessä, määrätään sakkoa. Jos joku asianosaisista jättää saapumatta tuomioistuimeen, kun tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti eikä hän ole perustellut poissaoloaan laissa säädettyyn määräaikaan mennessä, määrätään niin ikään sakkoa. Tuomioistuin voi vapaasti tulkita asianosaisen saapumatta jättämistä todistelutarkoituksiin. Jos tuomioistuin katsoo, että todistustaakkaa on asianosaisen saapumatta jättämisen vuoksi mahdotonta täyttää, se voi kääntää todistustaakan.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelun käytöstä ei peritä kuluja.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kun portugalilainen tuomioistuin on pyynnön esittävä osapuoli asetuksen (EU) N:o 2020/1783 19 artiklan mukaisesti, se kutsuu kuultavan henkilön saapumaan nimettyyn tuomioistuimeen pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa. Kutsu esitetään postitse käyttäen tapauksen mukaan jotakin kysymykseen 8 annetussa vastauksessa mainittua menetelmää. Tästä postitiedoksiannon mahdollisuudesta säädetään 13. marraskuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1393/2007 14 artiklassa. Kuultavalle henkilölle ilmoitetaan tiedoksiannossa, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

Kun portugalilainen tuomioistuin on pyynnön vastaanottanut osapuoli, pyynnön esittäneen tuomioistuimen velvollisuus on suorittaa tiedoksianto kuultaville henkilöille ja ilmoittaa heille, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

Jos pyynnön esittänyt ja vastaanottanut tuomioistuin sopivat niin keskenään, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuin voi suorittaa tiedoksiannon kuultaville henkilöille ja ilmoittaa heille, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta. Näin voidaan toimia käytännössä riippumatta siitä, onko portugalilainen tuomioistuin pyynnön esittänyt vai vastaanottanut osapuoli.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Sovittuna kuulemisajankohtana tuomioistuimen virkailija tarkastaa, että kuultava henkilö on paikalla, ja ilmoittaa siitä kuulemisen toteuttavalle tuomarille tai pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle, jos tämä toteuttaa kuulemisen välittömästi.

Jos kuulemisen toteuttaa portugalilainen tuomari, menettelyn alettua ja ennen kuin henkilö aloittaa varsinaisen todistajanlausunnon antamisen toteutetaan seuraavat toimet: i) todistajanlausunnon antava henkilö, todistaja tai asiantuntija vannoo valan tuomarin edessä ja ii) tuomari kysyy alustavia kysymyksiä varmistuakseen kuultavan henkilön henkilöllisyydestä.

Tuomarin tehtävänä on suorittaa alustava kuulustelu varmistuakseen kuultavan henkilöllisyydestä. Tämä voidaan tehdä kysymällä henkilön nimeä, ammattia, osoitetta, siviilisäätyä ja muita yksityiskohtia, joita tuomari pitää tarpeellisina henkilöllisyyden varmistamiseksi.

Tuomari kysyy kuultavalta henkilöltä myös, onko hän jonkun asianosaisen sukulainen, ystävä tai vihamies ja onko hänellä suora tai välillinen intressi asiassa. Tämän tarkoituksena on arvioida todistajanlausunnon uskottavuutta.

Jos tuomari toteaa alustavan kuulustelun aikana, että henkilö ei voi toimia todistajana tai ei ole oikea henkilö, tuomari ei anna henkilön todistaa. Henkilö ei voi toimia todistajana, vaikka hänen psyykkinen terveydentilansa ei sitä estäisi, jos hän ei täytä todistamiselle asetettuja (fyysistä tai henkistä soveltuvuutta koskevia) edellytyksiä.

Alustavan kuulustelun avulla tuomari voi myös tarkistaa, onko kyseessä jokin seuraavassa esitettävistä tapauksista, joissa Portugalin siviiliprosessilain mukaan todistajat tai asianosaiset voivat kieltäytyä todistamasta.

Siviiliprosessilain 497 §:n mukaan todistamisesta voivat kieltäytyä (lukuun ottamatta menettelyjä, joiden tarkoituksena on lasten syntymän tai kuoleman todentaminen) seuraavat henkilöt:

1. ylenevää polvea olevat sukulaiset asioissa, jotka koskevat heidän jälkeläisiään, adoptiovanhemmat heidän adoptiolapsiaan koskevissa asioissa ja päinvastoin
2. appi tai anoppi heidän vävyään tai miniäänsä koskevassa asiassa ja päinvastoin
3. aviopuolisot tai entiset aviopuolisot asioissa, jotka koskevat heidän aviopuolisoaan tai entistä aviopuolisoaan
4. avopuoliso tai entinen avopuoliso, kun avopuoliso tai entinen avopuoliso on asianosainen.

Tuomarin velvollisuus on kertoa edellä mainituille henkilöille, että heillä on oikeus kieltäytyä todistamasta.

Henkilöt, joita sitoo ammatillinen vaitiolovelvollisuus, virkamiehen vaitiolovelvollisuus tai valtionsalaisuuksia koskeva vaitiolovelvollisuus, on vapautettava todistamisesta niiden seikkojen osalta, jotka kuuluvat tällaisen vaitiolovelvollisuuden piiriin. Näissä tapauksissa tuomari varmistaa, että vapautus on perusteltu, ja jos tuomari pitää sitä tarpeellisena, vapauttaa heidät vaitiolovelvollisuudestaan.

Asianosaiset voivat antaa todistajanlausunnon vain henkilökohtaisista seikoista. Siviilikanteessa asianosaisen todistajanlausunto ei voi koskea kriminalisoituja tai lainvastaisia tekoja, joiden osalta asianosainen on vastaajana rikosasiassa.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Portugalin lainsäädännön mukaan toimitaan seuraavasti:

• Ennen todistajanlausunnon antamista tuomari muistuttaa kuultavaa henkilöä vannottavan valan moraalisesta merkityksestä, velvollisuudesta pitäytyä totuudessa ja seuraamuksista, joita virheellisten tietojen antamisesta määrätään.
• Sen jälkeen tuomari pyytää todistajaa vannomaan seuraavan valan: ”Juro pela minha honra que hei-de dizer toda a verdade e só a verdade” (Vannon kunniani kautta, että kerron totuuden siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta).
• Valan vannomisesta kieltäytyminen merkitsee käytännössä kieltäytymistä todistajanlausunnon antamisesta. Tuomari voi tällöin määrätä rangaistuksen oikeuden halventamisesta, ellei kieltäytyminen ole perusteltua.

Jos toisen jäsenvaltion tuomioistuin vastaanottaa välittömästi todisteita Portugalista videoneuvottelun välityksellä asetuksen (EU) N:o 2020/1783 19–21 artiklan mukaisesti, pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuimen on ilmoitettava (pyynnön vastaanottaneelle) portugalilaiselle tuomioistuimelle todistajanlausunnon antavasta henkilöstä seuraavat henkilötiedot: nimi, ammatti, osoite, siviilisääty ja muut tiedot, joita se pitää tarpeellisina henkilöllisyyden varmistamiseksi. Samoin on ilmoitettava ominaisuus, jossa henkilöä kuullaan (esim. asianosainen, todistaja, asiantuntija, tekninen neuvonantaja), henkilön käyttämä kieli ja tulkkauspalvelujen tarve tuomioistuimessa.

Nämä tiedot ovat tarpeen, jotta pyynnön vastaanottanut portugalilainen tuomioistuin voi hankkia tulkin ja varmistua siitä, että kuultava henkilö on paikalla videoneuvottelulle sovittuna ajankohtana.

Portugalilainen tuomari ei kuitenkaan varsinaisesti osallistu menettelyyn, joten vala on vannottava videoneuvottelun välityksellä pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuimen tuomarille. Sama pätee mahdolliseen alustavaan kuulemiseen ja seikkoihin, jotka liittyvät todistajien kelpoisuuteen, todistamisesta kieltäytymiseen tai todistamisesta vapauttamiseen. Nämä seikat ratkaisee pyynnön esittäneen tuomioistuimen tuomari pyynnön esittäneen jäsenvaltion siviiliprosessilainsäädännön mukaisesti, kuten asetuksen (EU) N:o 2020/1783 19 artiklan 8 kohdassa säädetään.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Pyynnön esittänyt ja vastaanottanut tuomioistuin (sen jälkeen, kun keskusviranomainen on nimennyt jälkimmäisen) ottavat suoraan yhteyttä toisiinsa ja sopivat videoneuvottelun ajankohdasta. Niiden olisi myös sovittava ajankohta, jolloin videoneuvottelua testataan etukäteen.

Käytännön syistä yhteyttä on suositeltavaa testata ennen asian tiedoksiantoa todistajalle. Testausajankohta olisi varattava riittävän varhain, jotta tiedoksianto todistajalle voidaan suorittaa ajallaan.

Videoneuvottelun testausajankohtana ja varsinaisen kuulemisen toteuttamisajankohtana kummassakin tuomioistuimessa tulisi olla paikalla IT-teknikko, tietoliikenneteknikko tai tuomioistuimen virkailija, jolla on riittävä tietotaito.

Portugalin oikeuslaitoksen varainhoito- ja infrastruktuurivirastossa (Instituto de Gestão Financeira e Estruturas da Justiça, IGFEJ) on erillinen yksikkö, joka vastaa tuomioistuimissa toteutettavista videoneuvotteluista.

Organisatorisista syistä IGFEJ:lle olisi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava testaus- ja kuulemisajankohdasta kolme päivää etukäteen, jotta IGFEJ voi tarkistaa, että tarvittavat tekniset edellytykset videoneuvottelulle ovat olemassa. Näin se voi ratkaista mahdolliset viestintäongelmat välittömästi ja seurata videoneuvottelun testausta.

Portugalilaisen tuomioistuimen pyynnöstä toisessa jäsenvaltiossa toteutettavan videoneuvottelun ajankohdasta sopiminen

Pyynnön esittäneen portugalilaisen tuomioistuimen on ensin pyydettävä IGFEJ:tä luomaan tarvittavat tekniset edellytykset videoneuvottelulle, ratkaisemaan mahdolliset viestintäongelmat ja seuraamaan videoneuvottelun testausta.

Jotta mahdolliset tekniset ongelmat voidaan ratkaista, portugalilainen tuomioistuin pyytää pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuinta nimeämään videoneuvottelupalveluista vastaavan henkilön. Kyseinen henkilö seuraa testiä ja antaa tarvittavaa teknistä apua yhteistyössä portugalilaisten teknikkojen kanssa.

Kun portugalilaiset tuomioistuimet ovat pyynnön esittäneenä osapuolena, ne pyytävät usein apua siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston Portugalin yhteysviranomaiselta. Yhteysviranomainen ottaa tämän perusteella yhteyttä pyynnön esittäneisiin tuomioistuimiin ja sopii testauksen ja videoneuvottelun ajankohdan. Jos yhteysviranomaiselle ilmoitetaan teknisistä ongelmista, viranomainen ottaa suoraan yhteyttä videoneuvottelusta kummassakin jäsenvaltiossa vastaaviin yksiköihin, pyytää tarvittavia yhteyksiä, tietoja tai teknisiä muutoksia sekä tiedottaa asiasta asianomaisille tuomioistuimille. Näin voidaan myös auttaa mahdollisissa kieliongelmissa, jotta kuuleminen onnistuu hyvin videoneuvottelun avulla.

Portugalilaisessa tuomioistuimessa toisen jäsenvaltion pyynnöstä toteutettavan videoneuvottelun ajankohdasta sopiminen

Portugalissa oikeushallintovirasto (Direcção-Geral da Administração da Justiça, DGAJ) on keskuselin, joka vastaa toisen jäsenvaltion esittämien pyyntöjen vastaanottamisesta ja täyttämisestä asetuksen (EU) N:o 2020/1783 19 artiklan mukaisesti. Kun pyyntö on täytetty, DGAJ ilmoittaa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuimelle (pyynnön vastaanottaneen) portugalilaisen tuomioistuimen, jossa videoneuvottelu toteutetaan. Tämän jälkeen pyynnön esittäneen ja vastaanottaneen tuomioistuimen on sovittava suoraan keskenään videoneuvottelun testauksen ja varsinaisen videoneuvottelun välityksellä tapahtuvan kuulemisen ajankohdasta.

DGAJ avustaa pyynnön esittäneen ja vastaanottaneen tuomioistuimen välisessä suorassa yhteydenpidossa ja yhteyksissä IGFEJ:n videoneuvotteluyksikköön, jotta mahdolliset tekniset ongelmat voidaan ratkaista. Myös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomainen Portugalissa voi pyydettäessä auttaa yhteydenpidossa.

Tuomioistuimet sopivat keskenään videoneuvottelutilan varaamisesta ja nimeävät henkilöt, jotka vastaavat teknisistä yhteyksistä ja seuraavat videoneuvottelua pyynnön esittäneessä ja vastaanottaneessa tuomioistuimessa. Portugalissa tähän tehtävään valitaan yleensä tuomioistuimen virkailija, jolla on riittävä tietotaito. On suositeltavaa, että hänen lisäkseen paikalla on portugalilaisen tuomioistuimen IT-teknikko.

Kun videoneuvottelu toteutetaan IP-protokollaa käyttäen, se on ehdottomasti tehtävä Portugalista käsin. Tätä varten portugalilainen tuomioistuin pyytää etukäteen IGFEJ:tä avaamaan ulkoisen yhteyden.

Jos videoneuvotteluissa käytetään puhelinyhteyttä (ISDN), yhteys portugalilaisiin tuomioistuimiin voidaan luoda muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimista käsin.

Jos ilmenee teknisiä ongelmia, portugalilaisen tuomioistuimen IT-teknikko tai IGFEJ:n teknikko voi antaa tarvittavaa apua.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Videoneuvottelupyynnön esittävän tuomioistuimen olisi ilmoitettava L-lomakkeen 12 kohdassa, että se haluaa ottaa vastaan todisteet käyttämällä N-lomakkeessa vahvistettua viestintätekniikkaa. Molemmat lomakkeet on liitetty asetukseen (EU) 2020/1783. N-lomakkeessa taas on esitettävä seuraavat tiedot:

1. Pyynnön esittäneen tuomioistuimen käyttämiä videoneuvottelulaitteita koskevat tekniset tiedot:

• käytetty viestintäprotokolla (esim. H.323 ja H.320)
• videoprotokollat (esim. H.261, H.263 ja H.264)
• audioprotokollat (esim. G.711a, G.711u, G.722 ja G.729)
• tarvittaessa sisällön jakamisprotokolla (esim. H.239 tai BFCP (SIP))
• suojaus: H.235 ja asianomainen tuettu salaus
• tuettu enimmäiskaistanleveys
• itsenäinen palvelin, mikrotietokoneyksikkö tai yhdyskäytävä
• mikrotietokoneyksikön tai yhdyskäytävän tapauksessa se, onko siinä interaktiivinen äänentunnistus (IVR).

2. Tuomioistuimen ISDN- ja/tai julkiset IP-yhteystiedot.

Videoneuvottelujen tekniset tiedot ovat seuraavat:

käytetty viestintäprotokolla: H.323

suojaus: H.235 AES

tuettu enimmäiskaistanleveys: 256 kbps.

3. Pyyntö ajankohdan sopimisesta videoneuvottelun testaamiseksi ennen todistajanlausunnon antamista.

4. Videoneuvottelussa avustavan henkilön (mieluiten tuomioistuimen virkailija yhdessä tuomioistuimen tukihenkilöstöön kuuluvan IT- tai tietoliikenneteknikon kanssa) nimi ja suorat yhteystiedot (puhelin, faksi ja sähköposti).

5. Verkon konfiguraatiosta ja palomuurista johtuvien yhteysongelmien ratkaisemiseksi tuomioistuimiin on asennettu laitteet, joilla on mahdollista luoda videoneuvotteluyhteys IP- tai ISDN-yhteyden sijaan erilaisia verkkoalustoja käyttäen. Tällaisia ovat esimerkiksi Webex, Zoom, Teams ja Skype.

Tällöin videoneuvotteluun osallistuvien tuomioistuinten on sovittava käytettävästä verkkoalustasta etukäteen ja tuomioistuimen virkailijan on pyydettävä Portugalissa paikallista IT-teknikkoa asentamaan tarvittava sovellus valmiiksi videoneuvottelulaitteisiin.

Joka tapauksessa yhteyden testaamista etukäteen on pyydettävä aina mahdollisten teknisten toimenpiteiden tarpeen selvittämiseksi.

Linkkejä

Siviiliprosessilaki

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1783, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020

Huom.

Näillä tietosivuilla esitetyt tiedot eivät sido siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteitä, tuomioistuimia tai muita viranomaisyksiköitä. Näistä tiedoista huolimatta on syytä perehtyä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tietoja päivitetään säännöllisesti muun muassa oikeuskäytännön kehittymisen myötä.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Slovakian lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden hankkimisesta siten, että menettelyyn osallistuu tuomioistuin pyynnön esittäneestä jäsenvaltiosta, mutta säännökset eivät toisaalta myöskään estä tuomioistuinta toimimasta näin. Menettelysääntöjen mukaan tuomioistuin vastaanottaa todisteita istuntokäsittelyssä ja tarvittaessa myös sen ulkopuolella (riita-asiain siviiliprosessilain (Civilný sporový poriadok) 188 §). Tuomioistuin voi asianomaisten suostumuksella järjestää istuntokäsittelyn videoneuvottelun tai muun viestintätekniikan välityksellä (riita-asiain siviiliprosessilain 175 §). Menettelyn osapuolilla on periaatteessa oikeus olla läsnä todisteita vastaanotettaessa.

Todisteiden vastaanottamiselle videoneuvottelun välityksellä ei ole edellä mainittujen lisäksi muita erityisiä menettelyjä. Näin ollen sovelletaan asetusta todisteiden vastaanottamisesta (Nariadenie o výkone dôkazu), riita-asiain siviiliprosessilakia (Civilný sporový poriadok) ja johdannaista lainsäädäntöä eli tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjä (Spravovací a kancelársky poriadok pre súdy) (Slovakian oikeusministeriön asetus 543, annettu 11. marraskuuta 2005, piirituomioistuinten, alueoikeuksien ja erikois- ja sotilastuomioistuinten hallinnosta ja menettelyistä).

Kaikki muut kysymykset on ratkaistava kyseessä olevien tuomioistuinten välisellä sopimuksella Euroopan oikeudellisen verkoston avustuksella.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Slovakian lainsäädäntö ei aseta rajoituksia sille, ketä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä. Riita-asiain siviiliprosessilain 187 §:n mukaan todisteena voidaan käyttää kaikkia seikkoja, jotka voivat tarkoituksenmukaisesti auttaa selkeyttämään asiaa laillisesti hankittuina todistuskeinoina.  Erityisesti voidaan kuulla osapuolia, todistajia ja asiantuntijoita.

Riita-asiain siviiliprosessilain 203 §:n mukaan todisteet on vastaanotettava noudattaen velvoitetta pitää turvallisuusluokitellut tiedot salassa.

Riita-asioiden siviiliprosessilain 38 §:ssä todetaan, että jos osapuoli on alaikäinen, tuomioistuin ottaa hänen antamansa lausunnon huomioon mutta varmistaa lausunnon alaikäisen lailliselta edustajalta tai lasten sosiaalisoikeudellisesta suojelusta ja sosiaalisesta edunvalvonnasta vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta taikka kuulemalla alaikäistä myös ilman vanhempien läsnäoloa. Käytännön rajoitukset riippuisivat ymmärrettävästi lapsen iästä ja kehitystasosta sekä tavasta, jolla tuomioistuin on päättänyt kuulla häntä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Ei ole, lukuun ottamatta todisteen luonteesta johtuvia rajoituksia (esim. videoneuvottelun soveltumattomuus paikkatutkintaan).

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteet otetaan vastaan pääsääntöisesti istuntokäsittelyssä (riita-asiain siviiliprosessilain 188 §), joka pidetään yleensä tuomioistuimen tiloissa (tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjen 25 § yhdessä 35 §:n kanssa) Henkilöiden kuuleminen olisi teknisistä syistä vaikeasti toteutettavissa muualla.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvotteluun käytettävä välineistö mahdollistaa myös videoneuvottelun tallentamisen. Riita-asiain siviiliprosessilain 175 §:n mukaan videoneuvottelun välityksellä käytävälle suulliselle käsittelylle tarvitaan kuitenkin menettelyn osapuolten suostumus. Tällä tavoin tehty tallenne sisällytetään osaksi tuomioistuimen asiakirja-aineistoa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Tästä seikasta ei säädetä erikseen siltä osin kuin se liittyy todisteiden vastaanottamiseen ulkomailla tai videoneuvottelun välityksellä. Jos kuuleminen järjestetään 12–14 artiklan mukaisesti, yleisten sääntöjen mukaan Slovakian tuomioistuinkäsittelyt käydään aina maan virallisella kielellä ja tarvittaessa huolehditaan tulkkauksesta.

Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin vastaanottaa todisteita suoraan 19 ja 20 artiklan mukaisesti, tämä tapahtuu sen omalla kielellä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Jos kuuleminen järjestetään videoneuvotteluna 12–14 artiklan mukaisesti ja tarvitaan tulkkaus (esim. tuomioistuimen kuullessa Slovakiassa asuvaa Ranskan kansalaista), tulkin järjestää Slovakian tuomioistuin, joka kuitenkin pyytää tästä korvauksen pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos kuuleminen järjestetään videoneuvotteluna 19 artiklan mukaisesti, keskusviranomaimen sopii pyynnön esittäneen tuomioistuimen kanssa ehdoista ja edellytyksistä ja ehdottaa, että pyynnön esittänyt tuomioistuin huolehtii tarvittaessa tulkkauksesta. Slovakiassa toimivia tulkkeja voi hakea Slovakian oikeusministeriön verkkosivuilta.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti näitä kysymyksiä. Asiaan sovelletaan yleisiä sääntöjä oikeudenkäynnin suorittamisesta ja todistajien ja osapuolten kutsumisesta kuultaviksi. Tuomioistuin vastaanottaa todisteet pääsääntöisesti istuntokäsittelyssä (riita-asiain siviiliprosessilain 188 §), ja haaste on toimitettava riittävän ajoissa siten, että käyttöön jää tuomioistuinkäsittelyn valmisteluun varattu lakisääteinen määräaika Haastetta koskevista vaatimuksista säädetään tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjen 46 §:n 3 momentissa. Haaste on annettava tiedoksi ”pääsääntöisesti vähintään viisi päivää ennen kuin käsittelyn on määrä alkaa” (riita-asiain siviiliprosessilain 178 §:n 2 momentti).

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Slovakian tuomioistuimet eivät veloita kuluja itse videoneuvottelusta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti näitä kysymyksiä. Yleisesti pätee, että tuomioistuimen on kuulemisen alussa kerrottava kuultavalle henkilölle tälle kuuluvista menettelyllisistä oikeuksista ja velvoitteista lukuun ottamatta tapauksia, joissa henkilöä edustaa asianajaja tai joissa asianosaisena on valtio, valtion viranomainen tai oikeushenkilö, jota edustaa asianajaja tai muu lakimies (riita-asiain siviiliprosessilain 160 §).

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat näitä kysymyksiä erityisesti videoneuvotteluun liittyen. Käytännön menettelystä päätetään tapauskohtaisesti asianomaisten tuomioistuinten välisellä sopimuksella. Asiaan sovelletaan yleisiä sääntöjä kuultavien henkilöiden henkilöllisyyden tarkistamiseksi (riita-asiain siviiliprosessilain 200 §). Tiedot tarkistetaan henkilötodistuksesta tai passista. Kuulemisen alussa on tarkistettava todistajan henkilöllisyys ja selvitettävä olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa hänen uskottavuuteensa (sukulaissuhteet jne.).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Slovakian lainsäädäntö sisältää tätä kysymystä koskevia erityisiä säännöksiä ainoastaan rikosoikeudellisissa (ei siviilioikeudellisissa) asioissa.

Riita-asiain siviiliprosessilain 196 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin kertoo kuitenkin todistajalle kuulemisen alussa todistajanlausunnon merkityksestä, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan (kertoa totuus mitään salaamatta) ja väärän valan antamisesta aiheutuvista rikosoikeudellisista seuraamuksista.

Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää todistajan, asiantuntijan tai asianosaisen kuulemista valaehtoisesti oman lainsäädäntönsä nojalla, tällaisen menettelyn ei katsota olevan ristiriidassa Slovakian oikeusjärjestyksen perusteiden (ordre public) kanssa. Valan teksti on kansainvälistä yksityis- ja prosessioikeutta koskevan lain 97/1963 58 b §:ssä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Kaikissa Slovakian tuomioistuimissa toimii hallintovirkailija, joka vastaa videoyhteyden testaamisesta, kuulemisen ajankohdasta sopimisesta jne. Virkailijalla on koulutus videoneuvotteluvälineistön käyttöön. Ongelmatapauksissa virkailija ottaa yhteyttä tuomioistuimen tekniseen henkilöstöön ja varmistaa, että kuulemispäivänä paikalla on teknikko.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Tarvitaan tekniset tiedot yhteyden luomiseksi pyynnön esittäneen tuomioistuimen laitteisiin ja tarvittaessa tiedot tulkeista.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Molemmat menettelyt ovat mahdollisia. Pyynnössä tulisi mainita selkeästi kumpaa menettelyä pyynnön esittänyt tuomioistuin tarkoittaa.

Kun esitetään asetuksen 12-14 artiklan mukainen pyyntö, kuulemiseen sovelletaan todistelua koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa ei ole tällaisia rajoituksia. Videon välityksellä voidaan kuulla myös asiantuntijoita ja asianosaisia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Ei ole.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Ei ole.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen tallentaminen ei ole kiellettyä, mutta sitä varten tarvittavia laitteita ei ole käytettävissä kaikissa tuomioistuimissa. Asiaa tulisi erikseen tiedustella pyyntöä esitettäessä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun esitetään 12-14 artiklan mukainen pyyntö, kuuleminen toteutetaan suomen tai ruotsin kielellä. Kun noudatetaan 19-21 artiklan mukaista välitöntä kuulemista, pyynnön esittänyt tuomioistuin valtisee käytettävän kielen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun esitetään 12-14 artiklan mukainen pyyntö, tulkkien järjestämisestä ja sijoittamisesta voidaan sopia pyynnön esittävän ja pyynnön vastaanottavan tuomioistuimen välillä. Kun esitetään 19-21 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin huolehtii itse tulkkien hankkimisesta ja sijoittamisesta.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kun esitetään 12-14 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin lähettää kuultavalle kirjallisen kutsun tulla kuultavaksi. Olisi suotavaa, että tiedoksiannosta kuulemisajankohtaan olisi vähintään 2-3 viikkoa aikaa. Jos esitetään 19-21 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta ja järjestelyistä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kun henkilöä kuullaan asetuksen 12-14 artiklan mukaisesti tuomioistuimessa, jossa on videolaitteet, videoneuvottelun käytöstä ei yleensä aiheudu erillisiä kustannuksia. Kun henkilöä kuullaan 19-21 artiklan mukaisesti muualla kuin tuomioistuimessa, pyynnön esittänyt tuomioistuin huolehtii videoneuvottelun kustannuksista.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Kun esitetään 12-14 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin selvittää kuultavan henkilöllisyyden ja varmistaa sen tarvittaessa henkilöllisyystodistuksesta tai passista. Kun esitetään 19-21 artiklan mukainen pyyntö, pyytävän tuomioistuimen on varmistettava itse kuultavan henkilöllisyys.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Mitään erityisiä valan vannomiseen liittyviä edellytyksiä ei sovelleta 19-21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa. Vala vannotaan noudattaen todistajaa kuulevan tuomioistuimen lainsäädäntöä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ilmoittaa yhteyshenkilön tätä varten.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

- Pyynnön esittävän tuomioistuimen olisi hyvä ilmoittaa yhteyshenkilö sekä teknisiä järjestelyja että asiakohtaisia (juridisia) kysymyksiä varten.

- Pyynnössä tulisi mainita yhteyshenkilön sellaiset yhteystiedot (sähköposti ja/tai puhelinnumero), josta hänet tavoittaa myös kuulemisen aikana esimerkiksi jos videoyhteyden kanssa on ongelmia.

- Mikäli valtioiden välillä on aikaeroa, pyynnössä tulisi ilmoittaa, onko tarkoitettu kuulemisajankohta pyynnön esittävän vai pyynnön vastaanottavan valtion aikaa.

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä voidaan. Todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan.

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvaa todisteiden vastaanottamista koskevasta EU:n asetuksesta annetun lain (2003:493) 5 §:stä käy ilmi, että todisteiden vastaanottamisesta huolehtii Ruotsin alioikeus (tingsrätt) ja että oikeudenkäyntikaaren säännöksiä todisteiden vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella (rättegångsbalken, 35 luku, 8–11 §) sovelletaan, jollei asetuksesta muuta johdu.

Niihin tapauksiin, joihin ei voida soveltaa todisteiden vastaanottamista koskevaa asetusta, sovelletaan muiden lakien säännöksiä, esim. lakia (1946:816) todisteiden vastaanottamisesta ulkomaista tuomioistuinta varten.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Kaikkia asiassa kuultavia henkilöitä voidaan kuulla videoyhteyden välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Ei ole mitään erityisiä rajoituksia.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteiden vastaanottamisesta huolehtii Ruotsin alioikeus (tingsrätt). Muutoin ei ole mitään erityisiä rajoituksia.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kyllä, se on sallittua ja siihen tarvittavat laitteet ovat käytettävissä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Kuuleminen pidetään ruotsiksi, mutta tuomioistuin voi käyttää tulkkia.

b) Riippuu pyynnön esittäneen valtion säännöistä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Silloin kun kuuleminen pidetään Ruotsissa, ruotsalainen tuomioistuin päättää, käytetäänkö tulkkia ja miten tulkkia käytetään.

b) Pyynnön esittänyt tuomioistuin voi tarvittaessa saada apua tulkin löytämiseen Ruotsin hallituksen kanslialta (Regeringskansliet), joka on todisteiden vastaanottamista koskevassa asetuksessa tarkoitettu keskusviranomainen. Hallituksen kanslia ja pyynnön esittänyt tuomioistuin voivat sopia, miten tulkki osallistuu kuulemiseen (todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 20 artiklan 2 kohta).

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

a) Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin lähettää henkilökohtaisen kutsun henkilölle, jota on tarkoitus kuulla. Kutsussa on mainittava aika ja paikka. Laissa ei ole säädetty siitä, kuinka paljon aikaa on jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta kuultavalla henkilöllä on riittävästi aikaa noudattaa kutsua.

b) Riippuu pyynnön esittäneen valtion säännöistä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Jos ruotsalainen tuomioistuin sitä pyytää, pyynnön esittäneen tuomioistuimen on vastattava asiantuntijoiden ja tulkkien kuluista sekä kuluista, joita syntyy, kun pyyntö toteutetaan erityistä menettelyä noudattaen tai kun käytetään video- ja puhelinneuvottelujen kaltaista viestintätekniikka (ks. todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohta ja 12 artiklan 3 ja 4 kohta).

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on annettava kuultavalle henkilölle tieto siitä, että todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan mukainen kuuleminen pidetään vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Henkilöllisyyden varmistamiseen ei ole mitään erikseen säädettyä menettelyä.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Pääsääntöisesti sovelletaan valan vannomista koskevia kansallisia sääntöjä, eikä 19 artiklan soveltamiseen ole mitään erityisiä ehtoja tai vaatimuksia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Jokaisella tuomioistuimella on käytettävissään henkilöstöä, joka osaa käyttää videoneuvottelulaitteita.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Lisätietoja ei yleensä tarvita.